Kuinka voit

- Mitä teitsi? kuuluu aidan takaa naapurista.
- Mitäs meitsi, poika kikattaa ja porhaltaa eläkkeellä olevien Laurin ja Hilkan luo kylään.

Olen ihaillut jo vuosia poikani merkillistä kykyä muodostaa ihmissuhteita. Hän löytää ystäviä kaikkialta. Naapurin ikäihmisten lisäksi erityisessä suosiossa ovat tapahtumien järjestysmiehet, suntiot, siivoojat, remonttimiehet, nuohoojat, hotellien respat ja kokit.

Kun viimeksi olimme hotellissa yötä, poika tutustui perinpohjaisesti respanhoitajaan. Hän kävi naiselta tiedustelemassa, ovatko pojan päälleen valitsemat vaatteet hyvät, esitteli tätä ylpeänä muille hotellin asukkaille ("tässä on tämä talon pomo") ja tienkin istui pian ilmaisilla limppareilla.

Ihmissuhteista näyttää lyhyellä ajalla tulevan varsin merkittäviä, sillä usein pojalle tullaan eteiseen saakka vilkuttamaan.
Viimeksi isän tädin hautajaisissa ennätimme tuskin seurakuntatalolle, kun poika oli pyyhältänyt keittiöön:
- Äiti, täällä on meitsin vanhat kamut!

Kolme esiliinaista "kamua", joita poika oli tavannut aiemmissakin perhejulissa, näytti olevan aidon mielissään nimityksestä ja niin poika vietti koko hautajaispäivän naisten kanssa keittiössä. Kävin tietenkin lukuisia kertoja varmistamassa, ettei poika ole tiellä, mutta aina minuulle vakuutettiin, että ei missään nimessä. Kun tuli ruoan aika, pojalle katettiin keittiön nurkkaan oma ruokailupaikka.
- Mää syön kamujen kanssa!

Olen alkanut seurata, kuinka ystävyyssuhteet muodostuvat. Havainnot ovat aika yllättäviä.
- Mitä sinulle kuuluu? poika kysyy kiinnostuneena.

Voiko sen tavallisempaa lausetta ollakaan! Mutta silti siinä näyttää olevan koko homman juju. Kyseessä ei ole small talk, vaan kysymys esitetään innostuneesti ja vakavasti.

Kuinka monta kertaa sinä olet kysynyt hotellin käytävää vastaan tulevalta siivoojalta samaa?

Keskustelu etenee yleensä automerkkiin ja idolseihin, mutta palaa - kenties uudessa muodossa - siihen, mikä on kaikkein keskeisintä.
-Kuinka sinä jaksat?

Sellaisen kysymyksen edessä sulaa karskimpikin kaveri.
Ainakin leivinuunia tarkistamassa olleen "nokipojan" hartiat näyttivät laskevan vähän. Lähikirkon suntion kasvoillekin lehahti hymy.
Aivan yksinkertaista, jos sen osaa.

- Kuinka voit?