Taiteilijaelämää

Meidän perheessä taiteilijantuska on päivittäistä. Uuno suunnittelee kiihkeästi uutta bändikokoonpanoa, biisiä, kirjaa tai johonkin mahdolliseen julkaisuun liittyviä juhlia. Hän kutsuu näihin tuleviin juhliin vieraita teiltä ja aitovieriltä, livenä ja puhelimessa.

Nyt polttava teema on halu kirjoittaa tarinakirja. Uunolla on ideaa, paloa ja kestävyyttä, mutta yksi ongelma: Hän ei osaa kirjoittaa.

Perheen arjessa ei meinaa riittää kenenkään aika eikä kärsivällisyys hankkeen eteenpäin viemisessä. Toivo on teatterinohjaajaksi opiskelevassa veljessä, jota odotetaan kotiin lomille enemmän kuin joulupukkia. Myös lastenkirjoja kirjoittanutta aikuista ystävää on pommitettu.

Välipaloina Uuno tekee erilaisia taideteoksia kotona ja koulussa. Hänellä on värisilmää ja jännää muotojen ja rytmien tajua. Teatteriveli ilakoi usein siitä, että ”meidän perheessä on myös kuvataitelija”.

Musiikkia Uuno kuuntelee monta tuntia päivässä. Perheessä vietetään myös levyraateja. Viimeksi Uuno valitsi lauluikseen Maaritin Kultakuumeen ja Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen, joka voittikin Uunosta, äidistä ja isästä koostuneen raadin suosion.

Uuno osaa valtavasti laulujen sanoja ulkoa: hän kuuntelee suomirokkia ja Vesa-Matti Loiria, räppiä ja Titi-nallen unilauluja. Kaikkea mahdollista sekaisin ja sulassa sovussa. Aina kun hän haluaa erityisesti ilahduttaa äitiä, hän taluttaa tämän sohvalle istumaan ja soittaa Spotifysta Pepe Willbergin kappaleen ”Aamu”.

Tanssia Uuno harrastaa myös. Hänellä on tapana puhjeta villiin tanssiin jumalanpalveluksen, varsinkin tuomasmessun, loppulaulun aikana. Seurakuntalaiset tykkäävät kun Uuno tanssii kirkossa.

Uuno käy rumpuun keskittyneessä musiikkiterapiassa, Liikkuvan laulurepun  ”Äijät”-bändissä ja myös asukasyhdistyksen avustajajärjestelmään liittyvässä musiikkikerhossa. Hän käy mielellään taide- ja valokuvanäyttelyissä.

Kun kesällä mietittiin hellepäivän tekemistä, Uuno kysyi ”meneekö missään näyttelyä?” ja niin mentiin Oulun taidemuseoon katsomaan Essi Renvallin mahtavaa näyttelyä.

Uunon kanssa käydään katsomassa myös kaikki lasten elokuvat, viimeksi huikea Tatu ja Patu. Uuno on niin hauskaa leffaseuraa, että hän joutui aikanaan käyttämään neljää eri aikuista katsomassa samaa Risto Räppääjää.

Uuno punoo jatkuvasti ideoita, millaista taidetta hän itse voisi luoda. Hän heittäytyy luomisen tuskaan koko olemuksensa voimalla. Onneksi ensi syksynä ilmestyy Marketiimin kustantama kirja, joka koostuu 80 % Uunon jutuista.

Sen kirjan julkaisujuhlissa syödään sipsejä ja  juodaan kokista.

Paikalle kutsutaan - kerta kaikkiaan ja sanalla sanoen - kaikki!