Digiosallisuuden esteet - onko niitä?

Olen Stina Hankilanoja, pian valmistuva sosionomiopiskelija Karelia ammattikorkeakoulusta. Suoritan viimeistä, syventävää harjoittelua Honkalampi-säätiön Arki Digittää- hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia toimia ja osallistua digiyhteiskunnassa [1]. Tämä blogikirjoitus käsittelee harjoittelun aikana tekemiäni havaintoja siitä, millaisia asioita erityistä tukea tarvitseva henkilö digiosallisuuden toteutumisen esteenä voi kohdata.

Kuva 1

Digiosallisuus, mitä se on?

Digiosallisuus määritellään digitaalisen yhteiskunnan toimintaan osallistumiseksi digitaalisia välineitä, sovelluksia ja palveluita hyödyntäen. Kuten osallisuuden kokemukseen yleensä, digiosallisuuden kokemiseenkin liittyy rajoituksia tai esteitä. Kaikilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta käyttää digiteknologiaa. Syitä tälle on monia, esimerkiksi digilaitteiden, tarvittavien yhteyksien tai digitaitojen puute. [2] Digitaalisuus voi siis olla osallisuutta vahvistava tai heikentävä tekijä. Olennaista digiosallisuuden toteutumisessa ovat digitaidot. Digitaidot ovat verrattain uusi kansalaistaito ja internetin ihmeellinen maailma tulisi olla kaikkien saatavilla. Suurimmalle osalle kansalaisista näin onkin. Kuitenkin arvioiden mukaan noin 1,3 miljoonalla suomalaisella on puutteita digitaalisissa perustaidoissa. [3]

Voin todeta aiempien kokemuksieni ja harjoittelun aikana saamieni kokemusten pohjalta, että erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, joilla on kehitysvamma, ovat yksi ryhmä joiden kohdalla digiosallisuus ei toteudu. EU:n digitaalistrategiassa lausutaan, että ”taustan tai osaamisen ei pitäisi muodostaa estettä digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämiselle” [4]. Kuitenkin digiosallisuuden toteutumisen esteenä voi olla esimerkiksi se, ettei henkilöllä ole pääsyä digilaitteiden äärelle. Tällöin ei ole myöskään laitteen käyttöön tarvittavia digitaitoja.

Digilaitteita käytettäessä on huomioitava, että toimijuuksia on erilaisia. Toimijuus voi olla itsenäistä, tuettua tai autettua. Digiosallisuutta voi vahvistaa kaikilla toimijuuden muodoilla. [5] Ammattihenkilön on muistettava, että laitetta ja palvelua on käytettävä aina asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn mukaisesti. Mikäli yksilöllinen toimijuus ei tule huomioiduksi, digiosallisuus ei toteudu. Toimijoiden digiosallisuuden vahvistaminen vaatii esteiden poistamista ja kynnysten madaltamista myös ammattihenkilöstön toimesta.

Kuva 2

Saavutettavuus- mitä sillä tarkoitetaan?

Toinen harjoittelun aikana tekemäni havainto liittyy verkkosisältöjen saavutettavuuteen. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä ja erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista. Saavutettavuus voi olla esimerkiksi sitä, että verkkosivu on jokaisen tavoitettavissa. [6] Saavutettavuudessa ei kuitenkaan ole kaikilta osin selkeitä ja ehdottomia kriteereitä, aiheen moninaisuuden ja hajanaisuuden vuoksi. Tämä johtuu siitä, että sama asia ei ole saavutettava kaikille henkilöille samalla tavalla. [7]

Harjoittelun myötä olen päässyt perehtymään saavutettavan verkkosisällön tekemiseen. Kokemuksesta voin todeta, että saavutettavan sisällön tekeminen ei välttämättä ole ihan helppoa. Esimerkiksi kirjoittaminen selkeällä kielellä vaatii paljon aikaa ja tekstin muokkaamista. Selkeän kielen käyttö lisäisi saavutettavuutta ihan jokaiselle.  Esimerkiksi digipalvelulaki vaatii verkkopalveluilta teknistä saavutettavuutta tietyllä tasolla, mutta se ei takaa sitä, että verkkopalvelut olisivat helppoja käyttää ja ymmärtää. [8] Verkkopalveluiden kognitiivisen saavuttamisen huomioiminen takaisi sen, että yhä useampi tavoittaisi yhteiskunnan tärkeitä sähköisiä palveluita [9].

Ammattihenkilöinä meillä on velvollisuus vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuutta. Nykyaikana digiosallisuus on osa osallisuuden kokonaisuutta. Digitaalisuus tarjoaa meille kaikille uusia osallistumisen, vaikuttamisen ja yhteisöön kuulumisen muotoja. Tätä mahdollisuutta ei kannata sivuuttaa, vaan ottaa siitä kaikki ilo ja hyöty irti. On tärkeää muistaa myös se, ettei kenenkään tarvitse osata kaikkea itse, tehdään ja kokeillaan yhdessä.

Lähteet:

[1] Honkalampi-säätiö. 2022. Arki digittää- digitä sinäkin! Arki digittää - Honkalampi-säätiö 6.9.2022. 
[2] Hänninen, R. Karhinen, J. Korpela, V. Pajula, L. Pihlajamaa, O. Merisalo, M. Kuusisto, O. Taipale, S. Kääriäinen, J. Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus käsitteenä. Teoksessa Kääriäinen, J (toim.) Digiosallisuus Suomessa. Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. Digiosallisuus Suomessa – Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti (valtioneuvosto.fi) 6.9.2022. 16—17. 
[3] Valtiovarainministeriö. 2021.Digiosallisuus on digitaalisen yhteiskunnan perusedellytys. Digiosallisuus on digitaalisen yhteiskunnan perusedellytys. 10.10.2022.
[4] EU:n komission tiedonanto (19.5.2010) Euroopan digitaalistrategia https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/MEMO_10_199 16.10.2022.
[5] Kivistö, M. 2017. Vammaisten nuorten teknologisten toimijuuksin rakentuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Katsaus laadullisteen tutkimukseen. vammaist.pdf (helsinki.fi) 20.10.2022. 41—42.
[6] Älli, S. 2015. Saavutettavuus ja selkokieli verkkopalveluissa. Teoksessa Virtanen, H (toim.). Selkeää ja saavutettavaa viestintää. Viisi artikkelia selkoilmaisusta. Kehitysvammaliitto: Helsinki. 27—29.
[7] Selovuo, K. 2019. Saavutettavuusopas. Euraprint Oy: Eura. 20—21.
[8] Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. 306/2019. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® 6.10.2022.
[9] Selkeästi meille. 2022. Miksi kognitiivinen saavutettavuus on tärkeää? Miksi kognitiivinen saavutettavuus on tärkeää? - Selkeästi meille (selkeastimeille.fi) 16.9.2022.
Kuva 1. Pixabay. Kuvapankin valokuva otsikolla Käyttöaputietokoneen Kuvake Liittyvä Arkistovalokuvake – Lataa kuva nyt - iStock (istockphoto.com) 10.10.2022.
Kuva 2. Pixabay. Sosiaalinen Media - Ilmainen kuva Pixabayssa 10.10.2022.