Vammaisoikeuksien talo

Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta, tuomiovalta. Nämä kolme pitää erottaa ja pitää ne erillään, esitti Montesquie teoksessaan Lakien henki jo vuonna 1748: ”Hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista”.

Tässä ovat oikeusvaltion perusteet. Rakennetaan näistä aineksista suomalainen vammaisoikeuksien talo.

Talon perusta

Lainsäädäntövalta muodostaa talon perustan. Sitä käyttävät valitsemamme kansanedustajat Arkadianmäellä. Kerrotaan, että §-merkin perä on siinä, että merkissä on kaksi s-kirjainta päällekkäin. Muinaisessa Roomassa viisaimmat puivat asioita pitkän päivän. Päivän päätteeksi kirjattiin kivitauluun, mitä päivän aikana oli sovittu ja kirjoitettu – summa scriptum eli kirjoituksien summa. Tätä, jota sittemmin laiksi kutsuttiin, tuli kaupungeissa ja valtakunnassa noudattaa.

Vammaislainsäädännössä on korjattavaa. Meillä on kuitenkin myös paljon hyviä lakeja, jotka oikein toimeenpantuna tekisivät ihmeitä. Hienoa olisi, kun talon perustaa pääsisivät rakentamaan myös eri tavoin vammaiset henkilöt! Ehkä tämän aika on ensi eduskuntavaaleissa?

Seinät

Toimeenpanovalta muodostaa talon seinät. Sitä käyttävät eri viranomaiset, jotka panevat toimeen eduskunnan säätämiä lakeja. Vammaisoikeusalalla tärkeimmät ovat Kansaneläkelaitos ja kunnat.

Tehdään siis päätöksiä. Niiden pitäisi perustuslain 2 § mukaan perustua lakiin. Se kuitenkin unohtuu aika useinkin, kun päätöksiä tehdään kunnan sisäisten ohjeiden tai esimiesten käskyjen perusteella. Ne eivät aina perustu lakiin. Tällöin seinät huojuvat ja kansalainen joutuu niitä kannattelemaan.

Katto

Tuomiovalta muodostaa talon katon. Sitä käyttävät tuomioistuimet. Kun kansalainen ja toimeenpanovalta ovat eri mieltä, ratkaisee tuomiovalta, kumpi on oikeassa. ”Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.” Näin kertovat lakikirjasta löytyvät Olaus Petrin tuomarinohjeet.

Vammaisoikeusjutuissa käy joskus hyvin, joskus huonosti. Tärkeää kuitenkin on mahdollisuus valittaa. Vaikka kritisoitavaakin päätöksistä löytyy, voidaan suuressa mittakaavassa todeta, että suomalaisen vammaisoikeustalon katto pitää. Toki aika tuottaa tarvetta katon paikkaamiseen. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi tuomareita kouluttamalla.

Mitä jää talon sisään?

Talon sisällä on kansalainen, vammainen henkilö ja samalla hänen lähipiirinsä.

Huomaamme, että vammaisoikeudet ovat paljon muutakin kuin lakien lurinaa. Kun laki on säädetty, on vammaisoikeuksien toteutuminen viranomaisten ja tuomioistuinten käsissä. Vammaisoikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta ihmisten kautta. Siksi kannattaa vaikuttaa, myös muihin kuin lainsäätäjään. Viranhaltijat ja tuomaritkin ovat vain ihmisiä.