”Voiko X tehdä tällä tavalla?”

Lakineuvonnassa tyypillistä on, että puhelimessa tai sähköpostissa kerrotaan pitkä tarina siitä, mitä tosiasiassa on tapahtunut. Sen jälkeen huokaistaan syvään ja kysytään esimerkiksi, voiko kunta tehdä näin? Voiko koulu tehdä näin? Voiko lääkäri tehdä näin? Voiko sosiaalihuollon asiakas tehdä näin?

Vastaan nykyisin, että kyllä voi. Se mitä seuraa, onkin sitten oma kysymyksensä.

Vastaus liittyy siihen, että oikeusturva on pääasiassa jälkikäteistä. Toki on olemassa sääntelyä, joka pyrkii ehkäisemään ongelmia (preventiivinen oikeusturva, esimerkiksi sääntely joka koskee sitä, miten viranomaisen tulisi hallinnossa menetellä), mutta oikeusturvan äiti on joka tapauksessa jälkikäteinen oikeusturva. Jälkikäteinen oikeusturva koskee tilanteita, joissa jokin on mennyt pieleen. Jälkikäteinen oikeusturva koskee sitä, mitä seuraa siitä, että jokin on mennyt pieleen.

Mietitään esimerkiksi vammaispalvelun viranhaltijan tilannetta. Tyyppisesimerkki on palvelusuunnitelman laatimisprosessi. Viranhaltija laatii palvelusuunnitelman kuulematta asiakasta. Asiakas on sitä mieltä, että hänen mielipiteensä ei näy lainkaan palvelusuunnitelmassa. Voiko viranhaltija tehdä näin? Kyllä voi. Mitä siitä seuraa? Tässä vaiheessa vastausta kaivetaan siitä sääntelystä, mitä viranhaltijan olisi pitänyt tehdä.

Viranhaltijan olisi pitänyt laatia palvelusuunnitelma kuullen asiakasta ja kirjaten asiakkaan näkemys. Samaa mieltä ei tarvitse olla, mutta asiakkaan näkemys tulee kirjata. Vastaus siihen, voiko viranhaltija tehdä näin, saadaan esimerkiksi kantelu- tai rikosprosesseissa. Onpa yksi tapaus, jossa viranhaltija tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun palvelusuunnitelmaa ei laadittu. Siinä saatiin vastaus: Niin ei voinut tehdä.

Samat mekanismit muilla elämänalueilla auttavat hahmottamaan tilannetta.

- Voiko insinööri suunnitella huonon sillan? Kyllä voi. Mitä siitä seuraa? Luultavasti ongelmia työuralla.

- Voiko kokki tehdä huonoa ruokaa? Kyllä voi. Mitä siitä seuraa? Ongelmia keittiössä, pahimmassa tapauksessa asiakkaalle sairastuminen.

- Voiko lääkäri epäonnistua vaikeassa aivoleikkauksessa? Kyllä voi. Mitä siitä seuraa? Luultavasti kuolema tai vakava vammautuminen.

Kyselyjä tulee myös esimerkiksi vammaisalan ammattilaisilta.

- Voiko kehitysvammaisen henkilön omainen huutaa minulle puhelimessa? Mitä siitä seuraa? Ehkä kunnianloukkausjuttu.

- Voivatko omaiset tulla asumisyksikköön, vaikka kehitysvammainen ei itse haluaisi? Mitä siitä seuraa? Ehkä kotirauhan rikkominen.

- Voiko lääkäri kieltää ravintolisien antamisen? Kyllä voi. Mitä siitä seuraa? Ehkä muistutus lääkärille.

Mikä merkitys on havainnollamme siitä, että kyllä, joku taho voi toimia väärin? Tyypillistä ”Voiko X tehdä tällä tavalla?” -tilanteille on, että tilannetta on edeltänyt pitkä keskustelu tai neuvottelu eri tahojen välillä. Joskus keskusteluissa saavutetaan sovinto. Tämä on varmasti paras tilanne.

Jos kuitenkaan neuvottelut eivät auta, ainoa keino saada vastaus kysymykseen: ”Voiko X tehdä tällä tavalla?” on saattaa asia viranomaisten tutkittavaksi. Lopulta tuomioistuin antaa kysymykseen lopullisen vastauksen.