Uusi päihdetyömalli tukee kehitysvammaisia ihmisiä
Kehitysvammaisten ihmisten päihdeongelmat jäävät usein tunnistamatta, ja palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan heidän erityistarpeisiinsa. Diakonissalaitos on kehittänyt uuden päihdetyömallin, joka yhdistää selkokieliset menetelmät, palvelumuotoilun ja sektorirajat ylittävän yhteistyön.
Päihdepalveluissa pitää vahvistaa neuropsykiatrisesti oireilevien kehitysvammaisten kohtaamiseen liittyvää osaamista, eikä vammaispalveluissa aina tunnisteta päihderiippuvuuden riskejä riittävästi. Yhteistyö palveluiden välillä on hajanaista, mikä johtaa hoidon katkeamiseen jo varhaisessa vaiheessa.
Uusi päihdetyömalli syntyi STEA-rahoitteisessa hankkeessa (2023-2025), jonka tavoitteena oli parantaa päihdepalveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta tälle usein näkymättömäksi jäävälle asiakasryhmälle. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki.
Yhteiskehittämisen tuloksena syntyi päihdepalvelupolku, joka auttaa päihde- ja vammaispalveluiden ammattilaisia hahmottamaan roolinsa ja vastuunsa hoitoprosessissa. Polku tukee palveluiden integraatiota ja asiakaslähtöisyyttä, ja sen avulla kehitysvammaiset asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Päihdepalvelupolun yleismallia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti, mutta sen vaikuttavuus edellyttää jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä. Todellinen muutos syntyy vasta käytännön työssä, kun malli elää asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeiden mukana.
Hankkeessa tuotettiin myös Opas päihdetyöhön - menetelmiä selkokielellä, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja yksilö- ja ryhmämuotoiseen päihdetyöhön. Selkokieli ja -kuvitus tekevät materiaalista saavutettavaa ja ymmärrettävää, mikä tukee asiakkaan motivoitumista ja sitoutumista hoitoon. Menetelmäoppaan lisäksi julkaistaan selkokielelle mukautettu DUDIT (Drug Use Disorders Identification Test) -verkkotesti huumeiden käytöstä.
Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen arvion mukaan jopa 14 prosenttia suomalaisista hyötyy selkokielestä. Oppaan menetelmät soveltuvat kehitysvammaisten lisäksi myös muille asiakasryhmille, kuten ikääntyneille, muistisairaille, neurokirjon henkilöille ja kielenoppijoille.