Asunnon hakeminen ja muutostyöt

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen järjestämisestä ja asumispalveluista vastaa kunta. Asuntoa ja siihen liittyviä tukipalveluja haetaan kotikunnan sosiaalitoimen kautta.

Vaikka kunta on vastuussa asumispalvelusta, se voi ostaa palvelun myös yksityiseltä yritykseltä, erityishuoltopiiriltä, yhdistykseltä tai säätiöltä. Asumispalveluita haetaan kuitenkin aina kunnan kautta.

Ennen asunnon valintaa kunnan sosiaalityöntekijän tulee kuulla kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä toiveita ja tarpeita asumisen suhteen. Tavoitteena on löytää ratkaisu, jonka avulla kehitysvammainen henkilö saa elää sellaista elämää, jota itse haluaa.

Ei automaattisesti erityisratkaisuja

Kehitysvammaisuus ei edellytä tai vastaavasti sulje pois mitään tiettyä asumisjärjestelyä. Kehitysvammaisuus ei myöskään edellytä asumista muiden kehitysvammaisten ihmisten kanssa.

Aina kun mahdollista, kehitysvammaisen henkilön asuminen tulee järjestää normaalissa ympäristössä hyödyntäen normaalia asuntokantaa.

Asuntoa haettaessa kannattaa muistaa, että tarkoitus on löytää yksilöllinen ratkaisu yksilöllisiin tarpeisiin. Kehitysvammaisella henkilöllä on esim. oikeus tavalliseen vuokrasuhteeseen. Apu ja tuki voidaan järjestää omaan kotiin. Muita asumisratkaisuja ovat mm. ryhmäkotiasuminen ja erilaiset asuntoryhmät.

Laitos ei voi olla kenenkään koti vain siksi, että henkilö tarvitsee asunnon. Vaativakin tuki voidaan järjestää omaan asuntoon, esimerkiksi henkilökohtaisen avun turvin ja yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.

Asunnon muutostyöt

Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan välttämättömät asunnon muutostyöt silloin, kun liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa on sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttoman vaikeaa. Korvattavia asunnon muutostöitä ja apuvälineitä ovat esimerkiksi:

  • ovien leventäminen
  • luiskien rakentaminen
  • pesuhuoneen muutostyöt
  • kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisutusmateriaalien muuttaminen
  • muut vastaavat henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat välttämättömät muutostyöt
  • kiinteästi huoneistoon asennettavat nostolaitteet
  • tuolinostin, pyörätuolinostin, hissit
  • ovenavaajat
  • säädeltävät ja liikuteltavat keittiökalusteet
  • kylpyhuoneenkalusteet sekä
  • optiset hälytysjärjestelmät ja valohälyttimet.

Kun rakennetaan uutta asuntoa, muutostöiksi katsotaan myös ne menot, jotka aiheutuvat vakioasunnon muuttamisesta vammaiselle sopivaksi. Muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömässä lähiympäristöstä.

Korjausavustuksen hakeminen

Korjausavustusta haetaan sosiaalitoimelta ja hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto. Asunnon muutostyöt ovat vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus.

Muut kuin vaikeavammaiset voivat tiedustella myös korjausavustuksia kotikunnan kiinteistöpuolen viranhaltijoilta, kuten asuntosihteeriltä tai rakennustarkastajalta.

Korvaus perustuu lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 § 2 momentti, asetukseen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 §, 13 ja lakiin asuntojen korjausavustuksista 2§ 2 momentti.

Apuvälineet

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet kuuluvat kunnan korvattaviksi.

Korvausta maksetaan vammaiselle henkilölle joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Korvauksen määrä on puolet edellä mainittujen välineiden, koneiden, laitteiden todellisista kustannuksista.

Korvaus perustuu lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 § 2 momentti ja asetukseen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 §, 13 §.