Tarinoita asumisesta

Asumisen ratkaisujen tulisi aina olla yksilöllisiä ja asukkaansa näköisiä. Yksi viihtyy ryhmämuotoisessa asumisessa, toinen arvostaa ennen kaikkea omaa rauhaa. Joku haluaa ehdottomasti asua kaupungin sykkeessä, joku toinen puolestaa maaseudun rauhassa.

Keskeinen tekijä asumisen onnistumisessa on asukkaalle järjestettävä yksilöllinen tuki. Joku tarvitsee tukea lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan, kun taas toiselle riittää muutama tunti viikossa. Tarvittava tuki asumiseen voidaan järjestää esimerkiksi ryhmäkodissa, mutta yhtä lailla tuki on mahdollista tuoda myös omaan asuntoon.

Tähän osioon on koottu esimerkkejä erilaisista tavoista järjestää kehitysvammaisten asumista. Esimerkeissä painottuvat erityisesti uudenlaiset asumisratkaisut.

Seppo: Laitosalueelta omaan kotiin

Seppo asui aiemmin laitosalueella. Hän muutti vuonna 2016 omaan kotiin.

Asumisen tarinoita Arjen keskiössä -hankkeesta

Kehitysvammaliiton ja ARA:n Arjen keskiössä -hankkeessa kokeiltiin kehitysvammaisten asumisen yhteiskehittämistä. Hankkeessa kerättiin myös asumisen tarinoita.

Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan Jennin, Karin, Mian, Mikan, Pekan ja Tommin tarinoihin, joissa he kertovat asumisestaan ja asumiseen liittyvistä toiveistaan.

  • Tommin koti sijaitsee vuokrakaksiossa Turun keskustassa. Tulevaisuuden toiveissa siintää yhteenmuutto tyttökaverin kanssa. (www.ara.fi)
  • Pekka asuu Haminassa, asumisyksikkö Vehkakodissa, neljän hengen ryhmässä. (www.ara.fi)
  • Mia asuu VVO:n vuokra-asunnossa Kotkan keskustassa. (www.ara.fi)
  • Mikan koti on rivitaloasunto Lahdessa Yli-Köllin asumisyksikössä. (www.ara.fi)
  • Jenni asuu kerrostalossa, Seinäjoella sijaitsevassa kehitysvammaisten asuntolassa yhdessä seitsemän asuintoverin kanssa. (www.ara.fi)
  • Kari ja Karita asuvat Turun keskustassa, kaupungin vuokra-asuntoyhtiön omistamassa vuokra-asunnossa. (www.ara.fi)