Kotoa päivähoitoon

Päivähoitoon siirtyminen on tärkeimpiä muutosvaiheita pienen lapsen elämässä. Päivähoitoa voidaan tarvita tukemaan lapsen kehitystä tai vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun takia. Mitä hyötyä kehitysvammaiselle lapselle on päivähoidosta?

  • Ikätoverit antavat lapselle leikki-, vuorovaikutus- ja puhemallia.
  • Lapsi oppii taitoja toimia ryhmän jäsenenä mahdollisimman itsenäisesti.
  • Kehitysvammaisen lapsen päivähoito tukee myös perhettä.
  • Päivähoito antaa vanhemmille mahdollisuuden jakaa kasvatusvastuuta.
  • Päivähoitoa vanhemmat voivat hakea lapselleen missä vaiheessa tahansa.

Päivähoidon muotoja ovat mm.

  • perhepäivähoito
  • ryhmäperhepäivähoito
  • päiväkoti - lähipäiväkoti, erityispäiväkoti, integroidut erityisryhmät
  • yksityinen hoito.

Päivähoidon muodon valintaan vaikuttavat mm. vanhempien toiveet, paikkakunnan mahdollisuudet, lapsen ikä, mahdollisesti lapsen vammaisuuden piirteet. Perhepäivähoito voi olla hyvä ratkaisu pienille lapsille. Päiväkodin virikkeistä puolestaan hyötyvät leikki-ikäiset lapset. Perhepäivähoitajan voi saada myös lapsen omaan kotiin esimerkiksi, jos lapsi on monivammainen tai hyvin infektioaltis. Joissakin kunnissa on lapsen tarpeen mukaan räätälöity hoito, jossa lapsi on aamupäivän päiväkodissa ja iltapäivän perhehoidossa.

Perhepäivähoidossa aloittaneelle lapselle on siirtyminen päiväkotiryhmään uusi oppimisen paikka. Oman paikkakunnan päivähoidon vaihtoehdoista saa hyvän kuvan tutustumalla niihin hyvissä ajoin ennen lapsen aloittamista päivähoidossa. Lähemmin voi päivähoidosta ja hakumenettelystä tiedustella oman kunnan sosiaalitoimesta päivähoidosta vastaavilta henkilöiltä tai lähipäiväkodin henkilökunnalta. Pääsääntöisesti kehitysvammaisen lapsen päivähoito voidaan järjestää ns. tavallisissa ryhmissä.

Tarvittavia tukitoimia voidaan järjestää tarpeen mukaan. Lapsi voi olla useamman lapsen paikalla, jolloin ryhmäkoko on pienempi; lapsella on avustaja tai ryhmässä on ylimääräinen työntekijä. Henkilökunta saa tarvittavaa koulutusta. Päivähoidon henkilökunta voi saada ohjausta muilta ammattiryhmiltä kuten kuntoutusohjaajalta, terapeuteilta ja kuntoutustyöryhmiltä.

Vanhemmat ovat lapsen parhaita asiantuntijoita

Lapsen kanssa kannattaa tutustua tulevaan hoitopaikkaan etukäteen. Tärkeää on vanhempien päivähoitoon välittämä tieto lapsesta. Lapsen aloitettua päivähoidossa tai mahdollisesti jo ennen sitä laaditaan yhteistyössä päivähoidon kuntoutussuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Kuntoutussuunnitelmaneuvottelussa on hyvä olla vanhempien lisäksi lasta kuntouttavat tahot. Näiden kesken sovitaan keskinäisestä työnjaosta ja yhteisistä toimintalinjoista. Pohditaan, miten lapsen orastavien valmiuksien kehittymistä voitaisiin tukea. Lisäksi sovitaan tarvittavista käytännön rutiineista.

Parhaiten lapsen tuntevat omat vanhemmat. Vanhempien kasvatusnäkemykset, toiveet ja odotukset ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lapsen kehityksen tukemiseksi käytetään monin paikoin apuvälineinä Päiväkoti-Portaita tai Pikku-Portaat -varhaiskasvatusohjelmaa. Tällaisten ohjelmien avulla seurataan lapsen kehitystä ja mietitään säännöllisin väliajoin lapsen tuen tarpeet.

Useimmiten lapsen kuntoutus on käynnistynyt ennen päivähoidossa aloittamista. Jo käynnissä oleva kuntoutus nivelletään uuteen tilanteeseen. Lapsen kuntoutukseen liittyvät asiat sovitetaan lapsen arkeen. Kehitysvammainen lapsi on ennen kaikkea lapsi.

Päivähoidossa on aina tärkeää, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä. On tärkeää keskustella myös koko perheen jaksamisesta. Jos lapsi on vaikeavammainen tai tarvitsee muusta syystä jatkuvaa huolenpitoa ja valvontaa, voidaan keskustella myös muista keinoista tasoittaa vanhempien hoitotaakkaa. Erilaiset mahdollisuudet ympärivuorokautiseen tilapäishoitoon kannattaa tällöin keskustella läpi.

Lakisääteinen esiopetus tuli kuntien velvoitteeksi elokuussa 2001. Kehitysvammaisella lapsella on oikeus vapaaehtoiseen maksuttomaan esiopetukseen jo 5-vuotiaana. Vanhemmat voivat tiedustella esiopetuksesta oman kuntansa sosiaali- tai koulutoimesta.

Siirtymävaiheessa kotoa päivähoitoon on tärkeää:

  • Perheen odotusten ja toiveiden huomioon ottaminen. Pyritään yksilölliseen hoitoratkaisuun lapsen ja perheen tarpeiden mukaan.
  • Vanhemmilla on riittävästi tietoa ratkaisun pohjaksi.
  • Yhteistyöstä ja tiedonkulusta eri tahojen kesken sovitaan tarkasti. Lapsen tarvitsemat erityispalvelut sovitetaan päivähoidon kanssa yhteen. Kaikki yhteydenotot ja tiedonsiirrot tapahtuvat vain vanhempien tietäen ja suostumuksella.
  • Lapselle ja perheelle nimetään oma yhteyshenkilö, johon perhe voi ottaa yhteyttä aina tarvittaessa ja joka tuntee lapsen ja perheen palvelukokonaisuuden.
  • Muutokset ja uudet tilanteet suunnitellaan hyvissä ajoin. Yhteyshenkilön kanssa tarkistetaan, minne pitää ottaa yhteyttä, mitä lausuntoja tarvitaan jne.
  • Muutosvaiheiden suunnittelussa tarkistetaan aina lapsen ja perheen tuki- ja palvelusuunnitelma, jossa kartoitetaan perheen tarvitsemat palvelut kokonaisuudessaan.

Teksti

Psykologi Sirpa Papinsaari, Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Lisätietoa