Asumisen kehittäminen
Ympäristöministeriö on julkaissut raportin kehitysvammaisten ihmisten asumisesta. Raportin nimi on Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen.
Raportissa kerrotaan, millainen asumisen tilanne on ja miten hyvinvointialueet aikovat kehittää asumista. Lisäksi raportissa on hyvinvointialueille ohjeita asumisen suunnitteluun.
Asumisen vaihtoehdot
Hyvinvointialueet järjestävät kehitysvammaisten ihmisten asumisen. Hyvinvointialueilla on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Toisilla hyvinvointialueilla on enemmän vaihtoehtoja kuin toisilla.
Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä asuu ryhmäkodeissa. Ryhmäkodissa asukkailla on oma huone ja usein myös oma wc ja kylppäri. Olohuone, keittiö ja eteinen ovat yhteisiä tiloja. Joissain vanhemmissa ryhmäkodeissa myös wc:t ja kylppärit ovat yhteisiä. Ryhmäkotien asukkaat eivät voi valita asuintovereitaan.
Jonkin verran kehitysvammaisia ihmisiä asuu myös tuetussa asumisessa. Tuettu asuminen tarkoittaa, että henkilö asuu omassa asunnossaan ja saa sinne apua ohjaajilta niissä asioissa, joissa apua tarvitsee.
Kehitysvammaisia ihmisiä asuu myös laitoksissa, vaikka laitoksen ei pitäisi olla kenenkään koti. Laitoshoitoa tarvitaan kuitenkin vielä vaikeissa elämäntilanteissa, kun mistään muualta ei saa apua.
Lisää vaihtoehtoja asumiseen
Kehitysvammaisille ihmisille ei ole tarpeeksi erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Moni asuu ryhmäkodissa, vaikka voisi pärjätä myös tuetussa asumisessa.
Tuettua asumista pitää lisätä, koska sitä on tarjolla liian vähän.
Tuettua asumista pitää myös kehittää niin, että omassa asunnossa asuva kehitysvammainen henkilö saa riittävästi apua.
Kaikilla hyvinvointialueilla apua ei ole riittävästi tarjolla. Sitä voi saada vain muutamana päivänä viikossa. Tämä ei riitä kaikille, jotka haluavat asua omassa asunnossa.
Lisäksi on tärkeää, että omassa asunnossa asumista voi ensin harjoitella. Harjoittelussa opetellaan tärkeitä taitoja, kuten ruuanlaittoa, pyykinpesua ja kaupassa käyntiä.
Tarvitaan myös tukea ihmisille, joilla on vaikea elämäntilanne. Kun tukea saa tarpeeksi, ei tarvitse muuttaa asumaan laitokseen. Tukea pitää saada ohjaajien lisäksi myös muilta ammattilaisilta, kuten psykologilta tai lääkäriltä.
Opas asumisen kehittämiseen
Raportti kertoo myös, miten hyvinvointialueet voivat tehdä suunnitelman kehitysvammaisten ihmisten asumisesta. Suunnitelma auttaa järjestämään asumisen niin, että jokainen saa itselleen sopivan kodin ja tuen.
Asumisen suunnittelussa kannatta ottaa huomioon kehitysvammaiset ihmisten toiveet ja tarpeet. Niitä voi selvittää esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
Asiat, joita toivon tulevaisuudelta
- Mistä unelmoin?
- Mitä asioita haluaisin tehdä?
- Mikä tekee minut onnelliseksi tai iloiseksi?
Näin haluan asua
- Missä tahdon asua?
- Millaisessa kodissa haluan asua?
- Haluanko asua yksin vai yhdessä?
- Kenen kanssa haluan asua?
Tuki
- Mikä auttaa minua toiveiden toteuttamisessa?
- Millaisia huolia elämään liittyy?
- Mitä voin tehdä itse?
- Millaisiin asioihin tarvitsen tukea?
Lisäksi hyvinvointialueiden pitää huolehtia, että tarjolla on toiveiden ja tarpeiden mukaisia asuntoja ja tukea. Suuretkaan tuen tarpeet eivät saa estää omassa asunnossa asumista.
Näin hyvinvointialueet voivat varmistaa, että kehitysvammaisetkin ihmiset voivat tehdä omia valintoja asumisessa.
Lähde: Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen (valtioneuvosto.fi)