Voiko selkokieltä puhua?

Leealaura Leskelä tutki väitöskirjassaan puhuttua selkokieltä. Leskelä tutki kehitysvammaisten henkilöiden ja kehitysvamma-alan ammattilaisten keskusteluja.

Keskustelijoiden kielitaidoissa on eroja: kehitysvammaisella henkilöllä on heikompi kielitaito kuin ammattilaisella.

Tutkimuksessa huomattiin, että kielitaitojen ero näkyy keskusteluissa usein. Keskustelijat eivät aina ymmärrä toisiaan.

Joskus kehitysvammaisen henkilön on vaikea kertoa omista asioistaan niin, että ammattilainen ymmärtää, että kehitysvammainen henkilö tietää omista asioistaan parhaiten.

Kehitysvammainen henkilö voi myös sanoa jotakin sellaista, mitä ammattilainen ei usko todeksi.

Joskus kehitysvammainen henkilö sanoo, että hän on samaa mieltä ammattilaisen kanssa, vaikka hän oikeasti on eri mieltä. Tällaisissa tilanteissa ammattilaisen on vaikea tietää, miten hän voi toimia reilusti.

Keskustelijat eivät kuitenkaan aina ole vaikeuksissa. Usein keskustelut etenevät sujuvasti. Usein keskustelijat ymmärtävät toisiaan hyvin, vaikka heidän kielitaidoissaan on eroja.

Monissa tilanteissa kehitysvammaiset henkilöt ottavat taitavasti huomioon, miten eri keskusteluissa on hyvä toimia.

Monissa tilanteissa ammattilaiset tukevat taitavasti kehitysvammaisen henkilön osallistumista keskusteluun.

Tutkimuksen yksi tavoite oli kehittää ammattilaisille ohjeita selkokielen puhumiseen. Ohjeet auttavat ammattilaisia toimimaan keskustelussa tavalla, joka tukee kehitysvammaista keskustelijaa.

Lähde: Selkopuhetta! : puhuttu selkokieli kehitysvammaisten henkilöiden ja ammattilaisten vuorovaikutuksessa (helda.helsinki.fi)