Haku

Hakutulokset: kuntoutussuunnitelma (27 artikkelia)

  1. F83, mistä apua???

    Oli lapsenne diagnoosi mikä hyvänsä, on tärkeää saada hänelle apua kuvaamiinne ongelmiin. Selkeästi avun tarvetta teillä on. Olisi hyvä saada tukea ennen kuin ongelma kasvaa entisestään.

  2. Kun haet palvelua

    Tee aina kirjallinen hakemus

    Yleensä palvelua haettaessa täytyy tehdä kirjallinen hakemus. Hakemuksesta tulee käydä selvästi ilmi, mitä palvelua tai tukea haetaan ja missä laajuudessa niitä haetaan. Hakemus kannattaa perustella mahdollisimman huolellisesti varsinkin, jos kyseessä on harkinnanvarainen palvelu.

    Monesti itselle täysin selvät asiat kannattaa myös kirjoittaa, koska asiat eivät ole päättäjille välttämättä yhtä selviä.

  3. Peruskoulusta opiskelemaan

    Hyvissä ajoin, viimeistään vuosi ennen peruskoulun päättymistä, on mietittävä koulun jälkeistä aikaa ja jatko-opiskelun mahdollisuuksia yhdessä nuoren, hänen vanhempiensa ja tarvittavien työntekijätahojen kanssa. Asiakassuunnitelman tarkastaminen on nyt ajankohtaista. Jos asiakassuunnitelmaa ei ole vielä tehty, niin viimeistään tässä vaiheessa sen tekeminen on välttämätöntä.

  4. Mistä vanhemmille tukea?

    Hyvä kysyjä,

    Vertaistukea voit hakea esimerkiksi Epilepsialiiton tai Kehitysvammaisten tukiliiton kautta. Epilepsialiitolla on koko maan kattava yhdistysverkko. Ota yhteyttä oman alueesi yhdistykseen ja kysy vertaistuesta.

    Kehitysvammaisten tukiliiton kautta voit kysyä oman alueesi toiminnasta ja sopeutumisvalmennuskursseista.

  5. Kehitysvammaisten erityispalvelut terveydenhuollossa

    Kehitysvammadiagnoosi tehdään moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, terapeutit, opettajat ja kasvattajat yhdessä vanhempien ja muun lähipiirin kanssa.

    Jos epäillään, että lapsella on kehitysviivettä, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen neuvolaan. Lääketieteelliset selvitykset tehdään erikoissairaanhoidossa. Tarpeen mukaan erityistyöntekijät tekevät lasta koskevat arviot. Lapsi lähetetään tarvittaessa vielä lisätutkimuksiin.

    Kun diagnoosi on saatu, kehitysvammaisen lapsen kehityksen seuranta määräytyy lapsen tilanteen mukaan.

  6. Kommunikointi

    Kommunikointi kehittyy vuorovaikutuksessa

    Hiukan alle vuoden iässä lapsi oppii jakamaan huomionsa kohteen tietoisesti toisen ihmisen kanssa. Hän tarkistaa katseellaan, kiinnittääkö toinen huomionsa samaan asiaan kuin hänkin. Hän näyttää ja osoittaa asioita, esineitä ja tekemisiä toiselle ihmiselle. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että varhainen vuorovaikutus on kehittymässä tietoiseksi kommunikoinniksi.

  7. Autismikuntoutus

    Autismi ja Aspergerin oireyhtymä ovat neurobiologisia keskushermoston kehityshäiriöitä. Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja poikkeaa tavallisesta.

    Autistinen henkilö voi kommunikoida poikkeavasti, ja hän ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään eri tavalla kuin muut.

    Käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat muun muassa puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen käytös ja poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.