Haku

Hakutulokset: kuntoutussuunnitelma (26 artikkelia)

  1. Kuntoutussuunnitelma

    Kuntoutussuunnitelman tarkoitus on helpottaa vammaisen henkilön asioiden kokonaisuuden hahmottamista. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten ja kuntoutujan kanssa. Tarvittaessa suunnitelman tekemiseen voivat osallistua myös omaiset ja läheiset.

    Kuntoutussuunnitelma voi jakaantua esimerkiksi seuraaviin sisältöalueisiin:

  2. Missä tehdään erityishuolto-ohjelma

    Hei,

    Käsittääkseni kyseisessä tapauksessa erityishuoltosopimuksella tarkoitetaan erityishuolto-ohjelmaa. Kysymyksestä näkyy, että tytär on ollut foniatrisella osastolla, jossa on selvitetty puheviivästymää ja myös kognitiivisia taitoja.

    Yleensä sairaalassa tehdään kuntoutussuunnitelma. Onko se jäänyt tekemättä? Kuntoutusuunnitelmassa tulisi määritellä, miten lapsen kehitystä seurataan ja tuetaan. Kuntoutussuunnitelman laatimisen yhteydessä sovitaan myös erityishuoltosuunnitelmaan kirjattavat asiat.

  3. Downin oireyhtymät ja hoitosuunnitelmat

    Hei,
    kehitysvammaisen lapsen kasvatuksessa ja kuntoutuksessa painotetaan kokonaisvaltaista näkemystä lapsesta ja hänen perheestään. Kokonaisvaltaisuuden toteutumiseen pyritään mm. moniammatillisella yhteistyöllä ja yksilökohtaisella suunnittelulla. Erilaisia suunnitelmia laadittaessa korostetaan myös vanhempien/huoltajien asiantuntijuutta ja osallistumista niiden tekemiseen.

    Noin vuoden vanhan lapsesi kohdalla suunnitelmia voivat olla seuraavat:

  4. Kelan rahoittama puheterapia

    Puheterapia perustuu yksilölliseen, puhevammaisen ihmisen, hänen lähi-ihmistensä ja puheterapeutin yhdessä tekemään terapiasuunnitelmaan. Suunnittelun pohjana on puheterapeuttinen tutkimus tai arvio puhevammaisen ihmisen kommunikoinnista ja vuorovaikutuksesta. Kommunikointi kehittyy yksilöllisesti, joten ei ole olemassa tarkkaa ikärajaa tai määrää, siitä kuinka pitkään kommunikoinninkuntoutusta on mahdollista saada, vaan se ratkaistaan jokaisen kuntoutujan kohdalla yksilöllisesti.

  5. Tietokone apuvälineeksi

    Tietokoneen hankinnasta voi vastata useampi eri taho riippuen siitä, mihin tietokonetta tarvitaan. Yleensä kaikki tahot tarvitsevat suosituksen arvioinnin tehneeltä taholta ja esim. Kelalla tulee tietokoneen tarpeesta olla mainita kuntoutussuunnitelmassa.

    Tikoteekkiverkoston sivuille (päätelaitteet) on kerätty tietoa yleisistä saatavuuskäytännöistä.

  6. Musiikkiterapiaa pojalle, jolla on tuberoosiskleroosi?

    Hyvä kysyjä

    Otin yhteyttä Suomen musiikkiterapiayhdistykseen. Toiminnanjohtaja Risto Jukkala ei osannut tarkalleen sanoa, kuinka paljon musiikkiterapeutteja tällä hetkellä on. Määrä vaihtelee eri puolilla maata. Kysymyksestäsi ei selvinnyt, missä päin Suomea asut, mutta löydät tietoa Suomen musiikkiterapiayhdistyksen keräämistä terapeuteista osoitteessa www.musiikkiterapia.net/ (kohta: Musiikkiterapiaa).

  7. Kuntoutustyöryhmä

    Kehitysvammaisten kuntoutuksessa korostuu kokonaisnäkemys kehitysvammaisesta lapsesta ja hänen perheestään tai aikuisten kohdalla läheisistä ja/tai hoitajista. Tämän vuoksi kuntoutuksen suunnittelussa tarvitaan moniammatillista näkemystä. Lapsen tutkimuksesta ja kuntoutuksesta vastaavat eri toimipisteet

  8. Kuntoutusjaksot

    Jos kehitysvammaisella henkilöllä on vakavia ongelmia, joita ei ole pystytty ratkaisemaan oman kunnan palvelujen puitteissa, hän voi hakeutua kuntoutusjaksolle. Kuntoutusjaksoja tarjoavat erityishuoltopiirien laitoshoidon kuntoutusyksiköt.

    Kuntoutusjakson pituus riippuu asiakkaan tarpeista. Lyhytaikaisjaksolla voidaan tarkistaa esim. asiakkaan kuntoutussuunnitelma, lääkitys tai apuvälinetarve. Kuntoutus järjestetään asiakkaan kuntoutus- tai hoitosuunnitelman mukaan yhteistyössä vanhempien, kotikunnan ja asumisyhteisön kanssa.

  9. Puhumaton 3-vuotias

    On hienoa, että lapsen ympärillä on hänestä huolta pitäviä aikuisia. Kuulostaa myös hyvältä, että hän on aloittamassa puheterapian.

    Puheterapiakuntoutus perustuu lähettävän tahon tekemään kuntoutussuunnitelmaan ja terapeutin tekemään arvioon ja näiden pohjalta tehtävään kuntoutukseen. Kuntoutuksessa tuetaan lapsen kielellistä kehitystä ja voidaan esimerkiksi harjoitella erilaisia puhetta tukevia keinoja.

  10. Nuoren kuntoutusraha

    Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Nuoren kuntoutusrahan määrä vastaa vuodesta 2017 alkaen takuueläkkeen määrää.

    Kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16-19-vuotiaalle henkilölle, jonka työ- ja ansiokyky on olennaisesti heikentynyt. Syynä voi olla vammaisuus tai sairaus. Tarkoituksena on edistää ammatillista kuntoutumista ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

  11. Palvelusuunnitelma

    Palvelusuunnitelma on kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa laadittu suunnitelma, johon kirjataan ne avun, tuen ja kuntoutuksen muodot, joita asiakas tarvitsee selviytyäkseen arjesta.

  12. Kuntoutuksen suunnittelu

    Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutustutkimukseen. Tämä suunnitelma on väline, jolla asioita lähdetään hoitamaan. Kun lapselle on ainakin yhden kerran tehty tarkka tutkimus, se helpottaa ja antaa suuntaa jatkoselvityksille myöhemmin.

  13. Henkilökohtaisten avustajien mahdolliset selkäviat

    Tässä tilanteessa on erilaisia vaihtoehtoja.

  14. Toimintaterapia

    Ihminen kehittyy, kasvaa ja toteuttaa itseään toiminnan kautta. Sairaus tai synnynnäinen kehityksen häiriö vaikuttaa toimintakykyyn, jolloin päivittäinen elämä muuttuu ja tutuista askareista selviytyminen vaikeutuu. Toimintaterapialla tuodaan apua arkeen niin, että ihminen rajoituksistaan huolimatta löytää ja hallitsee keinot huolehtia itsestään, tehdä työtä, viettää vapaa-aikaa ja leikkiä.

  15. Kuntoutuksen korvaus (11-vuotias poikani sairastaa leukodystrofiaa)

    Sosiaaliasiamies Satu Syrjälän mukaan Kelan toimistojen pitäisi kohdella asiakkaitaan tasavertaisesti, mutta käytännössä niiden välillä on eroja, koska jokainen vakuutuspiiri toimii kuitenkin itsenäisesti.

    Kehitysvammaliiton INCL-erityistyöntekijä Elina Kallio kohtaa työssään perheitä, joiden lapsella on etenevä ja kuolemaan johtava INCL-tauti. Ongelmat voivat siis olla hyvin samantapaisia kuin perheillä, joiden lapsella on leukodystrofia. Elina Kallio neuvoi toimimaan seuraavasti:

  16. Yleistynyt tuskaisuus ja ahdistuneisuus

    Aiheesta kumpuava ahdistus on tiettyyn rajaan saakka normaaliin elämään kuuluva tunne. Mielenterveyden ongelmasta on kyse silloin, kun tuskaisuus on voimakasta, jatkuu pitkään ja levittäytyy lähes kaikille elämän osa-alueille.

    Tyypillisiä oireita yleistyneessä tuskaisuudessa ovat

    • jännittyneisyys
    • tuskaisuuden tunne
    • erilaiset autonomisen hermoston liikatoimintaan liittyvät somaattiset oireet, kuten kohonnut pulssi, hikoilu, suun kuivuminen, pahoinvointi jne.

    Jännittyneisyys saattaa näkyä

  17. Puhe- ja kommunikaatioterapia

    Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä äänen, puheen, kielen tai kommunikoinnin häiriöitä. Puheterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Puheterapeutin ammatissa voi toimia ainoastaan puheterapeutiksi valmistunut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen laillistama puheterapeutti.

  18. HOJKS

    Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

    HOJKS on pedagoginen asiakirja. Suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. HOJKSin avulla määritellään miten erityisen tuen päätöksessä ja opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin päästään. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.

  19. Kotoa päivähoitoon

    Päivähoitoon siirtyminen on tärkeimpiä muutosvaiheita pienen lapsen elämässä. Päivähoitoa voidaan tarvita tukemaan lapsen kehitystä tai vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun takia. Mitä hyötyä kehitysvammaiselle lapselle on päivähoidosta?

  20. Kun haet palvelua

    Tee aina kirjallinen hakemus

    Yleensä palvelua haettaessa täytyy tehdä kirjallinen hakemus. Hakemuksesta tulee käydä selvästi ilmi, mitä palvelua tai tukea haetaan ja missä laajuudessa niitä haetaan. Hakemus kannattaa perustella mahdollisimman huolellisesti varsinkin, jos kyseessä on harkinnanvarainen palvelu. Monesti itselle täysin selvät asiat kannattaa myös kirjoittaa, koska asiat eivät ole päättäjille välttämättä yhtä selviä.