Peruskoulusta opiskelemaan

Hyvissä ajoin, viimeistään vuosi ennen peruskoulun päättymistä, on mietittävä koulun jälkeistä aikaa ja jatko-opiskelun mahdollisuuksia yhdessä nuoren, hänen vanhempiensa ja tarvittavien työntekijätahojen kanssa. Asiakassuunnitelman tarkastaminen on nyt ajankohtaista. Jos asiakassuunnitelmaa ei ole vielä tehty, niin viimeistään tässä vaiheessa sen tekeminen on välttämätöntä.

Nykyään kehitysvammainen nuori ei enää päädy automaattisesti eläkkeelle 16-vuotiaana, vaan nuorilla on 16-19 vuoden iässä oikeus nuoren kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahan turvin nuori voi opiskella ja rauhassa miettiä työelämään pääsyn mahdollisuuksia ja käytännön realiteetteja.

Nuoren kuntoutusrahaa haetaan Kelalta, ja sen tavoitteena on edistää ammatillista kuntoutumista, työelämään sijoittumista ja ehkäistä työeläkkeelle siirtymistä. Nuoren kuntoutusrahan hakemiseen tarvitaan hakijalle laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Lue lisätietoja nuoren kuntoutusrahasta Kelan sivuilta.

Peruskoulun viimeisien vuosien aikana kannattaa esimerkiksi työharjoittelujen tai koulutuskokeilun kautta tutustua erilaisiin työ- ja opiskeluvaihtoehtoihin. Tärkeintä omien taitojen ja realististen mahdollisuuksien lisäksi on se, mikä tai millainen työ ja tekeminen nuorta itseään kiinnostaa. Jos nuori ei saa opiskelupaikkaa tai hän ei jostain muusta syystä halua lähteä opiskelemaan, tulee asiakassuunnitelmaa laadittaessa miettiä huolellisesti, miten voitaisiin järjestää mielekästä sisältöä elämään, säännöllinen päivärytmi sekä mahdollisuuksia osallistua työ- ja/tai päivätoimintaan. Myös erilaiset itsenäistymistä tukevat lyhytkurssit on hyvä kartoittaa.

Erilaisia vaihtoehtoja

Peruskoulunsa päättävä nuori voi valita useiden erilaisten vaihtoehtojen välillä. Opiskeluvaihtoehtoja ovat esimerkiksi valmentavat koulutukset (TUVA tai VALMA) tai tutkintoon johtavat jatko-opinnot ammattiopistossa.

• TUVA on tullut entisen kymppiluokan tilalle. TUVA-koulutuksessa opiskelijalla on tavoitteena saavuttaa sellaiset opiskeluvalmiudet, joiden avulla hän voi hakeutua ammatilliseen koulutukseen tai lukioon ja suoriutua näistä opinnoista.

Vammaisen oppijan ammattiopinnot voidaan mukauttaa henkilökohtaisen opetusohjelman mukaisesti. Koko ammattitutkintoa ei oppijan tarvitse välttämättä suorittaa.

• Lisätietoja opiskelusta.

Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma luotaavat

Hyvin ja perusteellisesti tehty palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma ovat tulevaisuutta ajatellen tärkeitä asioita erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle. Nuoren lähtiessä opiskelemaan eteen tulee monia uusia asioita, joita nuoren ja hänen vanhempiensa on hyvä pohtia yhdessä, myös opiskelupaikan henkilökunnan kanssa.

Asiakassuunnitelmasta käy ilmi ohjauksen ja tuen tarve eri osa-alueilla sekä niiden määrä ja laaja-alaisuus.

Ystävyyssuhteiden ylläpito ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat aikuistuvalle nuorelle tärkeitä. Ystävät tukevat nuorta sekä voivat edesauttaa harrastuksiin osallistumista. Perheen on yhdessä nuoren kanssa mietittävä nuorta kiinnostavia vapaa-ajan harrastuksia ja mahdollisuuksia. Nuori voi tarvita tukea näiden käytännön järjestelyissä. Kunnasta tai eri järjestöistä voi kysellä myös tukihenkilön mahdollisuuksia nuoren aikuistumisen ja vapaa-ajan toiminnan tukemiseksi. Lisäksi asiakassuunnitelmassa tulee esille konkreettisesti mm. seuraavia tähän elämäntilanteeseen liittyviä tärkeitä asioita:

• Opiskeluaikainen asuminen ja käytännön järjestelyt sen tukemiseksi. Vaihtoehtoja on monia, mutta jokaisella meistä on halu ja tarve päästä itsenäistymään vanhempien luota omaan kotiin. Tuen tarve ja määrä vaihtelee, ja se voi määritellä myös sitä, minkälaiseen asumismuotoon nuori päätyy. Jokaisella on subjektiivinen oikeus kykyjä ja tarpeita vastaavan asumisen järjestymiseen ja erityisesti itsenäistymiseen kotoa.
• Matkat kodin ja oppilaitoksen tai työpaikan välillä.
• Kuljetuspalveluiden mahdollisuus ja tarpeellisuus. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilölle, jotka eivät vammansa vuoksi voi käyttää yleisiä kulkuneuvoja.
• Kuntoutus ja/tai tutkimusjaksojen tarpeellisuus sekä järjestävä taho.
• Omaishoidon tuen tarve ja mahdollisuus. Omaishoidon tuki on hyvinvointialueelta anottava rahallinen tuki, joka on tarkoitettu kotona hoidettavan vaikeavammaisen vanhemmalle/omaiselle.
• Raha-asioiden hoidon realiteetit. Vanhemmat ovat nuoren huoltajia 18 ikävuoteen saakka. Mitkä ovat nuoren mahdollisuudet ja kyvyt sekä ymmärrys hoitaa täysi-ikäisenä omia raha-asioitaan vai tarvitseeko nuori edunvalvojan? Edunvalvoja voi olla läheinen, sukulainen tai julkinen edunvalvoja. Edunvalvonnasta kannattaa lukea tarkemmin digi- ja väestötietoviraston sivuilta.