Yleistä kehitysvammaisuudesta

Hei, kirjoitan juttua Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry:n julkaisemaan Lähellä-lehteen. Kyseessä on lapsiperheiden teemanumero ja jutun aiheena omaishoitajana toimiminen omalle lapselle. Jos haluat jakaa kokemuksesi ja antaa samalla vertaistukea samanlaisessa tilanteessa oleville, ota yhteyttä minna.alakyyny@gmail.com. Haastattelu tehtäisiin kesäkuun aikana ja lehti ilmestyy syyskuussa. Toiveena olisi, että haastattelu voidaan tehdä pääkaupunkiseudun lähettyvillä.

Terveisin Minna A-K

Hei!

Onko kovin yleistä, että kehitysvammaisella lapsella on vaikeuksia tunne-elämän kanssa?
Tarkoitan sitä, että 5 vuotias lapsi ei kykene tunnistamaan vaikeita negatiivisia tunteitaan tai mikä ne aiheuttaa, vaan tunteet oireillaan painajaisina ja kauhukohtauksina? Tuntuu, että mitä voimakkaampi tunne, tai tärkeämpi asia, niin sitä vaikeampaa tunteiden käsittely hänelle on.

Veljeni on 38-vuotias,lievästi kehitysvammainen ja asuu 69-vuotiaan äitini kanssa maalla,jossa palvelut ovat
kaukana.Olen huolissani,että jos äitini saa sairaskohtauksen ja joutuu sairaalaan niin silloin veljeni jää "tyhjän
päälle".
Äidin on myös vaikea irtautua veljen hoivaamisesta.Veli ei ole päässyt itsenäistymään.

Hei,
Olemme kaksi opiskelijaa, sosionomi ja sairaanhoitaja (AMK) Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta- alan yksiköstä. Teemme opinnäytetyötä, jonka aiheena on kartoittaa vanhempien kokemuksia ja tunteita ensitietoprosessista kun perheessä on kehitysvammaisen lapsi.
Kyselyssä ensitietoa tarkastellaan laaja-alaisesti. Se tarkoittaa koko sitä prosessia, joka sisältää sekä alustavaa epävarmaa esitietoa, diagnoosin kautta tulevaa varmaa tietoa sekä pitkälle tulevaisuuteen kestävää ohjausta, tukea ja seurantaa.