Runot

Lapsuutta muistellen

Moni asia mielestä unhoittuu ja unhoittaa ne myös vois. Vaan lapsuuden muistot nuo palautuu, niitä niin vain ei pyyhitä pois.

Muistan perunamaan, heinäpellot ja haan, muistan keltaiset viljapellot. Kotikoivussain usein kiikkuessain, kuulin soittavan kirkonkellot.

Alta metrinen pojankossi ollessain minä ongelle rantaan väänsin. Onkimatoja purkkiin etsiessäin lehmänkakkarat kuivuneet käänsin.

Maitokannu näin, lensi kädestäin, äidin kanssa kun lypsyltä tultiin. Muistan tarkasti, aivan varmasti, kun pantiin perunat keväällä multiin.

Nyt olen raihnainen, tukka valkoinen, iltaa yksin mä istun vain. Kiikkutuolissain hurjat vauhdit ain otan lapsuutta muistellessain.

Kirjoittaja: Hannu Pirinen

Posetiivari

Kevään helmassa liversi kiuru.
Puro lorisi,
luikersi liuru.

Hangenhartiat valahti lampeen.
Tarttui kesä tiukasti kampeen
pyörittäen suvea kohti.
Syksy vierelle tulla tohti.

Kirjoittaja: Hannu Pirinen

Musiikin maailmassa

Musiikki
alkaa hiljaisuudesta.
Hiljaisuuden
rikkoo ääni.

Tuulen humina,
raitiovaunun kolina,
laineen liplatus.
Mikä tahansa ääni
nykymusiikin aineena.

Perinteisemmin
musiikki vaikkapa
Bachin urkuteoksia,
Mozartin kepeyttä
tai Schubertin romantiikkaa.

Minä opiskelen
sellon maailmaa.
Miten soittaa
vapautuneesti
mutta puhtaasti?
Miten kestää
suorituspaineet?

Äänet
kulkevat
koko kehon läpi
luoden mielentiloja
ja näin
mahdollistaen
kohtaamisia.

Kirjoittaja:
Pia

Kaikki virtaa

Antiikin Kreikan
filosofi Herakleitos
sanoi
“kaikki virtaa”.

Syvällinen viisaus.

Eilinen päivä
muuttuu täksi päiväksi,
tämä päivä huomiseksi.
Yhä uudelleen.

Vain muutos on pysyvää.
Muutos aikakausissa
ja tavoissa,
muutos mielipiteissä
ja teorioissa.

Yritys
seisauttaa
ajan virta
on ennalta
tuhoon tuomittu.

Antaa siis
syyssateiden
huuhtoa kadut,
talven
kietoa maa lumivaippaan,
kevään
herätellä puut, kukat,
ihmiset, eläimet
ja vihdoin kesän
pukea luonto juhla-asuun.

Aina uudelleen.

Kirjoittaja: Pia