Haku

Hakutulokset: fas (89 artikkelia)

  1. Kuntoutuksen monet muodot

    Kuntoutuksena voidaan pitää kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Ensisijaista on, että lapsen elinolosuhteet ovat turvalliset ja että hänen fyysiset, sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa tulevat riittävällä tavalla huomioiduiksi.

    Vakaista ja turvallisista elinolosuhteista huolimatta lapsi saattaa oireilla. Aina ei pystytä erottamaan, mikä oire johtuu keskushermostohäiriöstä ja mikä varhaisemmista elämänvaiheista saaduista kokemuksista. Lapsi saattaa tarvita myös psykoterapeuttista työskentelyä.

  2. Tyypilliset haasteet koulunkäynnissä

    Tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joilla on FASD, on paljon muistin ja oppimisen vaikeuksia. Heillä on ikätovereihinsa verrattuna selvästi enemmän vaikeuksia tarkkaavuudessa, toimintojen suunnittelussa, työskentelystrategioissa ja työmuistissa. Tutkimuksen mukaan koulunkäynnin haasteisiin ei ole vaikuttanut se, onko lapsella ollut päällepäin näkyviä alkoholivaurion tunnusmerkkejä. (Ks. Seppälä 2017; Green, Mihic, Nikkel, Strade, Rasmussen, Munoz & Reynolds 2009.)

  3. Selkeys ja käytännönläheisyys on tärkeää

    Lapsille, joilla on FASD, on tärkeää, että ohjeet ovat selkeitä ja konkreettisia. Työskentelyssä auttaa, että lapsi saa viestin monia eri aistikanavia pitkin, eli viesti kannattaa mahdollisuuksien mukaan välittää paitsi sanallisesti myös visuaalisesti.

    Siirtymät

    Ajan kulumisen hahmottaminen saattaa olla vaikeaa.

  4. Kuntoutuksen suunnittelu

    Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutustutkimukseen. Tämä suunnitelma on väline, jolla asioita lähdetään hoitamaan. Kun lapselle on ainakin yhden kerran tehty tarkka tutkimus, se helpottaa ja antaa suuntaa jatkoselvityksille myöhemmin.

    Kuntoutussuunnitelman edellytyksenä on, että lapsen laaja-alainen oirehdinta on tunnistettu. Jos hoidetaan vain lapsen näkyvintä alkoholivaurion aiheuttamaa elimellistä vauriota, kuten sydänvikaa tai näkövammaa, voi kokonaiskuva vauriosta jäädä selvittämättä.

  5. Sikiön alkoholialtistus

    Hei,

    Valitettavasti turvarajaa alkoholinkäytölle raskausaikana ei ole. Ongelmien ilmaantuminen on kuitenkin jossain määrin suhteessa siihen, milloin alkoholia on käytetty, paljonko sitä on käytetty ja kuinka usein.

  6. Tiedonhankinta: Kartta-työväline

    Yksilöllisessä elämänsuunnittelussa työskentely kartta-työvälineen avulla on yksi tapa kerätä tietoa.

    Kartta terminä viittaa enemmänkin työskentelytekniikkaan kuin konkreettiseen tuotokseen. Kartta voi olla käytännössä mikä vain: kokoelma lehdistä leikattuja kuvia, piirroksia, valokuvia, video tai vaikkapa pienoismalli.

  7. Aistinurkkaus koululuokkaan tai kotiin

    Voit tehdä kotiin tai koululuokkaan aistinurkkauksen. Aistinurkkaus on tila rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Sen avulla oppiminen ja arki voi olla sujuvampaa.

    • Liike aktivoi kehoa ja samalla rauhoittaa ylikuormittuneita aivoja.

    Esimerkiksi harjoituspallon pomputtelu, keinutuolissa istuminen tai minitrampoliinilla pomppiminen ovat hyviä rauhoittumisen keinoja. Ne ovat myös suhteellisen edullisesti järjestettävissä.

  8. trisomiat, päihteiden vaikutus anomalioihin

    Hei,

    Downin syndrooma, eli trisomia 21 ei ole perinnöllinen, vaan kyseessä on satunnainen sukusolun, tavallisesti munasolun, kehityshäiriö. Nämä kehityshäiriöt lisääntyvät äidin iän myötä. Äidin ikä kasvattaa trisomia 21:n riskiä. Kolmikymmenvuotiaalla riski ei ole suuri, noin 1:1000.

    Muutamalla prosentilla lapsista, joilla on Downin syndrooma, kolmas kromosomi numero 21 on kiinnittyneenä toiseen kromosomiin, tavallisimmin numeroon 14. Näissä perheissä oireyhtymä voi uusiutua helpommin.

  9. Kehitysvammaisuuden syyt

    Kehitysvammaisuuteen johtavia tekijöitä tunnetaan monia. Hedelmöitys, sikiöaika, lapsuus ja nuoruus ovat merkittäviä kausia kehitysvamman synnyn kannalta.

    Kehitysvammat voidaan taustasyyn perusteella jakaa karkeasti neljään pääluokkaan:

    1. geneettiset sairaudet ja oireyhtymät
    2. kehityksen aikaisten vahingoittavien tapahtumien seurannaiset tai jälkitilat (hankinnaiset oireyhtymät)
    3. monitekijäiset kehitysvammat (perimä sekä ympäristötekijät)
    4. tuntemattomasta syystä johtuvat kehitysvammat

    Esimerkkejä yksittäisistä syistä: