Haku

Hakutulokset: fas (84 artikkelia)

  1. Sosiaalityöntekijän rooli

    Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaa lapselle nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä on perheen tukena lasta ja nuorta koskevissa kuntoutus- ja hoitoneuvotteluissa. Hänellä on kokonaisvastuu lapsen tilanteesta sijoituksen ajan.

    Lasten, joilla on on FASD, kohdalla myös sosiaaliturvaetuuksien selvittäminen ja hakeminen on osa kokonaiskuntoutusta. Kokeneellekin ammattilaiselle monimutkaisen ja hajanaisen sosiaaliturvajärjestelmän hahmottaminen on työlästä.

  2. Vahvuuksien tukeminen on tärkeää

    Alkoholialtistuksesta vaurioituneet henkilöt ovat lapsesta lähtien alttiimpia reagoimaan elämän haasteisiin ja paineisiin masennuksella.

    Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat kehityshäiriöt lisäävät mielenterveyden haavoittuvuutta ja erityisesti vakavan masennuksen riskiä (Seppälä 2017). Tämä on liitetty toisaalta suoraan alkoholin aiheuttamiin aivojen rakenteellisiin muutoksiin ja poikkeaviin välittäjäainejärjestelmiin.

  3. Sijaisvanhempien rooli

    Joskus sijaisperhe on se taho, joka joutuu ottamaan esille sen, että lapsen oireilun takana voi olla kyse jostain elimellisestä vauriosta. Kun alkoholin vaurioittama lapsi tulee perhehoitoon, hänellä voi jo olla diagnoosi, tai sitten diagnoosi varmistuu sijoituksen kuluessa.

  4. Alkoholin käyttö raskauden aikana

    Kun odottava äiti juo, sikiö juo.

    Alkoholi on hermomyrkky, ja se voi vaurioittaa sikiötä raskauden jokaisessa vaiheessa. Sikiön keskushermostovaurio on todennäköisin alkoholin aiheuttama vaurio. Alkoholi aiheuttaa myös keskenmenoriskin suurenemisen, sikiön kasvun hidastumista ja jopa sikiön menehtymisen riskin koko raskauden ajan.

  5. PFAS?

    Hyvä kysyjä,

    Ei ole koskaan liian myöhäistä selvittää taustahistoriaa nuoren mahdollisiin oireiluihin. Se voi olla jopa etukin juuri nyt, kun konkreettisesti alkaa näkyä ehkä ero tavallisesti ja epätavallisesti käyttäytyvän välillä, eli hän ehkä käyttäytyy vielä lapsenomaisemmin. Hän saattaa tarvita vahvaa tukijoukkoa aikuistumisen tiellä.

  6. Alkoholin tai muun ongelman aiheuttama mikrokefalia?

    Hei,
    Aivan aluksi voi sanoa, että luonto yleensä suojaa alkiota ulkoisilta tekijöiltä aivan raskauden alussa, kun äiti ei vielä tiedä olevansa raskaana.

    Mitä noihin mittoihin tulee, on huomioitava, että jos mittauksia tekee eri ihmiset ja varsinkin vielä ehkä eri koneella, joissa saattaa olla ohjelmoituna mittojen suhteen erilaisia ohjelmia, on lähes mahdotonta saada aivan yksiin meneviä mittaustuloksia. Huomioitaessa esittämiäsi lakimittoja rv 12+2 - 22+4, voi todeta, että pään mitta on "pienentynyt" 5 pv, joka menee täysin edellä esitettyjen tekijöiden piikkiin.

  7. Näkyykö alkoholisyndrooma raskausaikana

    Hei,
    Kysymykseesi vastasi tutkija Anne Koponen, joka valmistelee väitöskirjaa. Sen aiheena on kasvuympäristön vaikutus lapseen, joka on sikiöaikana altistunut alkoholille. Jos haluat voit vielä tiedustella, kotikuntasi esim. synnytysairaalasta lääkäriltä, joka tekee ultraäänitutkimuksia, näkyykö syndrooma tutkimuksissa.

  8. Koululaisten sopeutumisvalmennuskurssit

    Hei,
    Anteeksi, että vastaukseni on viivästynyt.

    Ensi vuoden kurssit ovat vielä rahoituksen suhteen hieman auki. Mutta tässä sinulle joitakin tahoja, joihin voit ottaa yhteyttä.

    Tukiliitto ei järjestä ensi vuonna päiväkodista kouluun -kurssia. Yksittäisiä teemapäiviä alueilla saattaa olla. Kannattaa seurata Tukiviestiä tai tulevat tapahtumat palstaa.

  9. Ärsykkeiden hallinta

    Lapsilla, joilla on FASD, voi olla hankaluuksia ärsykkeiden hahmottamisessa. Tämä ei välttämättä tarkoita ongelmia näkökyvyssä tai ymmärtämisessä. Asiaan liittyy tyypillisesti myös hankaluuksia ärsykkeiden hallinnassa.

    Lapselle voi tulla ärsykekaaos, overload, johon helposti yhdistyy myös paniikkireaktio.

    Ärsykekaaos voi näkyä yhtäkkisenä väsähtämisenä: tiettyyn pisteeseen asti pärjätään, sitten romahtamisen jälkeen toimintakyky loppuu täysin.

  10. Vaikutukset aivojen kehitykseen

    Sikiön aivot kehittyvät koko raskauden ajan.

    Alkoholi eli etanoli häiritsee solujen jakautumista, kasvua, erikoistumista ja kypsyvien solujen migraatiota eli vaellusta. Eläinkokeiden ja ruumiinavaustutkimusten perusteella on voitu todistaa, että alkoholi aiheuttaa soluvaurioita ja sitä kautta elinvaurioita.

    Tietyt aivoalueet ovat erityisen herkkiä vaurioitumaan. Jopa samalla alueella toiset soluryhmät ovat muita haavoittuvampia. Vaikutusten laajuus ja tyyppi ovat annos- ja aikariippuvaisia.

  11. Mielenterveyden häiriöt

    Sikiöaikainen alkoholialtistus herkistää mielenterveyden haavoittumiselle, eritoten masennukselle. Näitä seurauksia tunnetaan kuitenkin vielä vajavaisesti.

    Tutkimustieto osoittaa yhä vahvemmin, että sikiöaikaisella alkoholialtistuksella on oma erityinen vaikutuksensa lapsen myöhempään psyykkiseen hyvinvointiin, kasvuolosuhteista ja oppimiskokemuksista riippumatta. Nämä vaikutukset ulottuvat aikuisikään asti.

  12. Impulsiivisuuden kontrollointi

    Lapset, joilla on FASD, reagoivat usein välittömästi ärsykkeisiin, koska heiltä puuttuu kriittisen ajattelun "väliosa" impulssin ja reaktion välistä. Impulsiivisuus voi altistaa lapsen vaaroille, minkä vuoksi lapsille pitää opettaa soveltuvia keinoja kontrolloida impulsseja.

  13. Koulunkäynnin tukeminen kotona

    Lapset, joilla on FASD, tarvitsevat usein ympärilleen tavallista enemmän selkeyttä ja järjestystä. Koulunkäynnissä myös perhe toimii lapsen tukijana.

    Koulunkäynnin tukemiseen kotona liittyy työskentelytapojen opettaminen, rytmi ja aikataulutus, tottumusten ja järjestysten tekeminen lapselle. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulun ja kodin välillä. Vanhemmilla on usein tietoa toimintatavoista, joista on lapselle hyötyä. Näitä havaintoja voidaan hyödyntää koulussa.

  14. Neuropsykologinen tutkimus

    Lapsen, jolla on FASD, varhaiskehityksessä on usein selkeitä riskitekijöitä. Riskitekijät liittyvät sekä sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaan keskushermoston poikkeavaan kehitykseen että varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin. Näiden yhteisvaikutuksesta lapsilla on usein haasteita oppimisessa, keskittymisessä ja sosiaalisissa taidoissa.

    FASD-lapsilla on tyypillisesti käytöksen, tunne-elämän ja oppimisen vaikeutta. Painotukset ja ilmenemismuodot vaihtelevat yksilöllisesti eri ikävaiheissa.

  15. Fysioterapia

    Fysioterapian avulla pyritään edistämään ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä. Kuntoutukseen kuuluvat sekä ennaltaehkäisy että erilaiset terapiamuodot. Fysioterapeutit suunnittelevat, toteuttavat ja ohjaavat liike- ja liikuntahoitoja, hierontaa sekä fysikaalisia hoitoja, kuten erilaisia lämpö- ja sähköhoitoja.

    Kuntoutuksen tavoitteena on sellaisen liikunta- ja toimintakyvyn saavuttaminen, että henkilö kykenee tulemaan toimeen mahdollisimman omatoimisesti.

  16. Kuntoutuksen monet muodot

    Kuntoutuksena voidaan pitää kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Ensisijaista on, että lapsen elinolosuhteet ovat turvalliset ja että hänen fyysiset, sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa tulevat riittävällä tavalla huomioiduiksi.

    Vakaista ja turvallisista elinolosuhteista huolimatta lapsi saattaa oireilla. Aina ei pystytä erottamaan, mikä oire johtuu keskushermostohäiriöstä ja mikä varhaisemmista elämänvaiheista saaduista kokemuksista. Lapsi saattaa tarvita myös psykoterapeuttista työskentelyä.

  17. Tyypilliset haasteet koulunkäynnissä

    Tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joilla on FASD, on paljon muistin ja oppimisen vaikeuksia. Heillä on ikätovereihinsa verrattuna selvästi enemmän vaikeuksia tarkkaavuudessa, toimintojen suunnittelussa, työskentelystrategioissa ja työmuistissa. Tutkimuksen mukaan koulunkäynnin haasteisiin ei ole vaikuttanut se, onko lapsella ollut päällepäin näkyviä alkoholivaurion tunnusmerkkejä. (Ks. Seppälä 2017; Green, Mihic, Nikkel, Strade, Rasmussen, Munoz & Reynolds 2009.)

  18. Selkeys ja käytännönläheisyys on tärkeää

    Lapsille, joilla on FASD, on tärkeää, että ohjeet ovat selkeitä ja konkreettisia. Työskentelyssä auttaa, että lapsi saa viestin monia eri aistikanavia pitkin, eli viesti kannattaa mahdollisuuksien mukaan välittää paitsi sanallisesti myös visuaalisesti.

    Siirtymät

    Ajan kulumisen hahmottaminen saattaa olla vaikeaa.

  19. Kuntoutuksen suunnittelu

    Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutustutkimukseen. Tämä suunnitelma on väline, jolla asioita lähdetään hoitamaan. Kun lapselle on ainakin yhden kerran tehty tarkka tutkimus, se helpottaa ja antaa suuntaa jatkoselvityksille myöhemmin.

    Kuntoutussuunnitelman edellytyksenä on, että lapsen laaja-alainen oirehdinta on tunnistettu. Jos hoidetaan vain lapsen näkyvintä alkoholivaurion aiheuttamaa elimellistä vauriota, kuten sydänvikaa tai näkövammaa, voi kokonaiskuva vauriosta jäädä selvittämättä.

  20. Sikiön alkoholialtistus

    Hei,

    Valitettavasti turvarajaa alkoholinkäytölle raskausaikana ei ole. Ongelmien ilmaantuminen on kuitenkin jossain määrin suhteessa siihen, milloin alkoholia on käytetty, paljonko sitä on käytetty ja kuinka usein.