Viranomaisten kanssa asiointi

Miten pitäisi toimia, kun 22v. vaikeasti kehitysvammainen tyttäreni ei halua lähteä kotilomilta asumisyksikköön?

Kotilomilla asiat sujuvat hyvin, tytär on hyväntuulinen, käy pissalla ja kakalla vessassa ohjattuna ja toimii yleensäkin hyvin ohjauksessa.
Kun kotiloman loppu lähestyy, tytär alkaa jankkaamaan ettei halua mennä asumisyksikköön. Tämän myötä myös toimintakyky heikkenee. Asumisyksikössä hän on passiivinen ja apaattinen, pissaa ei tule päivisin lähes lainkaan ja kakat tulevat vaippaan.

Olen huomannut ,että nyt kun erityisnuoreni on töysi-ikäinen niin tietoja hänestä on vaikea saada viranomaisilta. Olemme kirjoittaneet valtakirjoja sinne ja tänne. Silti es. Terveysasemilla kysytään töykeästi ,että miksi nuori ei itse soita ja tilaa aikaa. Vammaispalvelussa sama juttu. Hyvin nihkeästi suhtaudutaan äitiin ,joka parhaiten nuoren tuntee. Ärsyttää ,kun pitää ta:lle sanoa ,että kun on kehitysvammainen nuori ,joka tarttee just asioiden hoitamisessa tukea.

Palkanmaksuissa syrjitään omaista, joka toimii henkilökohtaisena avustajana. Omaiselle ei makseta palkanlisiä aina, vaikka kyseessä olisi normaali työsuhde siihen kuuluvine lisineen. Avustettava itse päättää kenet haluaa avustajaksi, milloin ja mihin. Sukulaisuus ei saa olla este korvauksissakaan. KANSALAISALOITE.FI sivuilla on tätä epäkohtaa koskeva aloite menossa. Laki on saatava yhdenmukaiseksi tässä asiassa, ilman asitonta syrjintää. Kyseessä on myös avustajan oma toimeentulo ja jaksaminen.

Minua ei ota työkeskus työtoimintaan kun minulla rikorekisteri. Voiko työkeskus johtaja lopettaa työtoiminnan tuosta vain kun minulla ei ollut vammaistyöntekijä tehnyt edes mitään kirjallista sopimusta työkeskuksen työtoiminnasta??