Asuntoverkosto

Asuntoverkosto tarkoittaa esimerkiksi asuntojen, tukipisteiden, yleisten palvelujen ja alueen tilojen muodostamaa kokonaisuutta. Se voi muodostua

  • asunnoista
  • muutaman asunnon ryhmistä tai asuinyhteisöistä
  • tukipisteistä
  • yhteistiloista ja kohtaamispaikoista
  • sosiaali- ja terveyspalveluista
  • liike- ja palvelutiloista
  • kulttuuri- ja liikuntapaikoista
  • puistoista ja ulkoilualueista
  • joukkoliikenneratkaisuista.

Tukipisteellä tarkoitetaan paikkaa, jossa verkoston asukkaat voivat kokoontua ja tehdä asioita yhdessä. Tukipisteessä voi esimerkiksi katsoa televisiota, kuunnella musiikkia, laittaa ruokaa tai pestä pyykkiä. Siellä asukkaat voivat myös tavata työntekijöitä ja kysyä heiltä apua erilaisiin arjen tilanteisiin.

Erilaisia asuntoja ja yksilöllistä tukea

Jokainen asuntoverkosto on erilainen. Asuntoverkoston suunnittelussa huomioidaan kyseisen asuinalueen tarjonta ja tulevien asukkaiden yksilölliset toiveet ja tarpeet. Lähtökohtana eivät siis ole palvelutuotannon vakiintuneet tavat järjestää palveluja.

Osa kehitysvammaisista ihmisistä haluaa asua yksin, osa kaverin tai kumppanin kanssa, osa kimppakämpissä. Siksi asuntoverkostoon tarvitaan erilaisia asuntoja. Asunnot voivat olla yksittäisiä asuntoja, muutaman asunnon ryhmiä tai pieniä asuinyhteisöjä.

Kuva: Pekka Elomaa
Kuva: Pekka Elomaa

Asuntoverkostossa kehitysvammaisten ihmisten asunnot sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla, muun asuntokannan joukossa. Verkoston asukkaat käyttävät mahdollisimman paljon tavallisia lähipalveluja (esim. kirjasto, terveyskeskus, posti, pankki, uimahalli, kansalaisopisto ja kaupalliset palvelut).

Lähipalvelujen lisäksi verkoston asukkaat saavat yksilöllisiä palveluja omiin koteihinsa. Asukkaat voivat tarvita apua asumisessa, liikkumisessa, työssä, vapaa-ajassa ja osallistumisessa. Palvelujen tuottajana voi olla kunta, kuntayhtymä, yritys tai järjestö. Asuntoverkoston asukkaat voivat saada palveluja eri palvelujen tuottajilta. Palvelujen lisäksi tärkeää on tuki, jota asukkaat saavat toisiltaan ja läheisiltään.

Miksi asuntoverkosto?

Erityisryhmien asumisen suunnittelun haasteena on ollut asumisen ratkaisujen yksipuolisuus. Etenkin paljon tukea tarvitsevien kehitysvammaisten asukkaiden vaihtoehto on yleensä ryhmäkotiasuminen.

Asuntoverkosto mahdollistaa asukkaille enemmän vaihtoehtoja. Tavoitteena on, että myös ne asukkaat, jotka tyypillisesti asuvat ympärivuorokautisesti tuetussa ryhmäkodissa, voisivat asua omassa asunnossa verkoston tarjoaman tuen turvin.

Asuntoverkostomallissa asunnot sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla ja asukkaat käyttävät kaikille kuntalaisille suunnattuja lähipalveluja. Erityispalveluja käytetään tarpeen mukaan silloin, kun lähipalvelut eivät ole riittäviä.

Samassa verkostossa olevat asukkaat voivat saada palveluja eri palvelujen tuottajilta ja hyödyntää verkoston tukea eri tavoin. Verkosto tarjoaa asukkaille mahdollisuuden vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen esimerkiksi tukipisteiden kautta.

Asuntoverkosto soveltuu monien eri ryhmien asumisen ja palveluiden parantamiseen, esimerkiksi päihdekuntoutujille, mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Asuntoverkosto voi tukea yhteisöllisyyttä ja parantaa sitä kautta elämänlaatua.