FASD ja kuntoutus

Tyypillistä kuntoutusta lapselle, jolla on FASD, ei ole. Oireyhtymien kirjo on moninainen.

• Kuntoutus määräytyy aina lapsen yksillöllisten ominaisuuksien ja tarpeiden mukaan.

FASDin kirjoon kuuluvaa diagnoosia ei ole aina helppo saada.

Helpoiten alkoholin aiheuttamat vauriot tunnistetaan kirjon toisessa ääripäässä, eli kaikista vakavimmin vaurioituneiden lasten kohdalla. Siinäkin tapauksessa diagnoosin tekeminen vaatii lääkäriltä kokemusta. Diagnostiikkaan ollaan kuitenkin kehittämässä uudenlaisia apuvälineitä.

• Diagnoosi ei ole ratkaiseva sen kannalta, miten lasta kuntoutetaan. Diagnoosi kuitenkin ohjaa kuntoukseen pääsemisessä ja maksusitoumusten saamisessa.

Kuntoutus määräytyy lapsen mukaan

Kuntoutus ymmärretään FASDin yhteydessä hyvin laajana käsitteenä. Kuntoutuksena voidaan pitää kaikkia toimenpiteitä, jotka tukevat lapsen kohonaisvaltaista kehitystä.

Yhtä hoitomallia kuntoutukseen ei ole. Jos lapsen määräävä ongelma on oppimisvaikeus, käytetään nimenomaan siihen kehitettyjä hoitomalleja. Jos ongelmana ovat käytöshäiriöt, jotka johtuvat elämän kokemuksista, kyseeseen tulevat psykiatriset hoidot.

• ADHD-hoitomalleja voi käyttää niiden lasten kohdalla, joilla ADHD on määräävä ongelma. Lääkehoito toimii osalla lapsista.
• Moni lapsi hyötyy puhe-, toiminta-, ratsastus- tai fysioterapiasta.
• Myös neuropsykologisesta kuntoutuksesta on monille hyötyä. Sensomotorisen integraation terapian toimivuudesta (si-terapia) on paljon erittäin hyviä kokemuksia.

Mitä varhaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan.

Hoitoon vaikuttaa myös se, että alkoholin vaurioittamien lasten kasvuympäristö on usein ongelmallinen. Lapset ovat saattaneet joutua kohtaamaan syntymän jälkeisen huostaanoton, vanhempien väkivaltaista käytöstä tai hoidon laiminlyöntiä. Varsinkin lapsilla, joilla alkoholin aiheuttamat biologiset vauriot ovat lievemmät, elinympäristöön liittyvät tekijät voivat vaikuttaa elämään merkittävämmin kuin alkoholin aiheuttamat vauriot.

Keskeistä kuntoutuksen onnistumiselle on se, että lapsen elinolosuhteet ovat turvalliset ja hänen perustarpeensa tulevat huomioiduiksi.

Kuntoutuksen tarkoitus

Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa lapsen toimintakykyä, mutta myös antaa kuvaa lapsen ja nuoren vahvuuksista ja vaikeuksista.

Kuntoutus ei ole aina pelkästään yksilökuntoutusta, vaan sitä voidaan toteuttaa myös lapsen arkitilanteissa, kuten kodissa, päiväkodissa ja koulussa. Lapsen tunteva terapeutti voi siten auttaa lapsen lähiverkostoa ymmärtämään tämän käyttäytymistä.

• Lapsen kuntoutuksen tarpeet muuttuvat iän myötä.
• Hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella voidaan auttaa lasta merkittävästi, mutta kuntoutuksella ei kuitenkaan voida poistaa pysyvää keskushermoston vauriota.