FASD ja sijoitus kodin ulkopuolelle

Jos nainen on käyttänyt runsaasti alkoholia raskausaikana, on varsin todennäköistä, että käyttö jatkuu myös lapsen synnyttyä. Vaativassa päihdeongelmasta kärsivässä perheessä lapsen turvallinen kehitys voi vaarantua. Silloin lapsi voidaan sijoittaa lastensuojelun toimesta perhehoitoon kodin ulkopuolelle.

Videossa perhehoitaja kertoo arjesta perheessä, jossa asuu lapsia, joilla on sikiöaikainen alkoholialtistuma FASD.

Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Perhehoitolaki edellyttää muun muassa sitä, että kaikki perhehoitajaksi ryhtyvät käyvät läpi pakollisen ennakkovalmennuksen ja kaikille nimetään vastuuhenkilö perhehoidon tukitoimien järjestämiseen.

Jos lapsen hoidossa turvaudutaan sijoitukseen kodin ulkopuolelle, lapsen hoidon katsotaan jossain tilanteissa vaativan erityistä ammatillista osaamista. Tällöin lapsi voidaan sijoittaa laitokseen tai ammatilliseen perhekotiin.

Lastensuojelulain mukaan lapsen terveydentila tulee tutkia sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä.

Lastensuojelun perhehoito on pääsääntöisesti pitkäaikaista, ja sijaisperheet ovat asennoituneet huolehtimaan lapsista niin kauan kuin sijaishuollon tarve on olemassa, usein aikuisikään asti. Huostaanotto lakkaa 18-vuotiaana. Sijoitusta voidaan tarvittaessa jatkaa perheessä 25. ikävuoteen asti.

Huostaanotto ja sijoitus oman kodin ulkopuolelle voi parhaimmassa tapauksessa olla lapselle, jolla on sikiöaikainen alkoholialtistus mahdollisuus hyvään hoitoon ja kuntoutukseen. Lasta hoitava perhe voi tällöin keskittyä avun hakemiseen ja vastaanottamiseen, ja lapsen hoitajan voi olla helpompi myös hakea apua kuin biologisen äidin.

Lisätietoa 
  • Asikainen, Anna (2011) Sijaisperheiden näkökulma. Teoksessa Vaarla, Suvi (toim.) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.