Vaikutukset aivojen kehitykseen

Sikiön aivot kehittyvät koko raskauden ajan.

Alkoholi eli etanoli häiritsee solujen jakautumista, kasvua, erikoistumista ja kypsyvien solujen migraatiota eli vaellusta. Eläinkokeiden ja ruumiinavaustutkimusten perusteella on voitu todistaa, että alkoholi aiheuttaa soluvaurioita ja sitä kautta elinvaurioita.

Tietyt aivoalueet ovat erityisen herkkiä vaurioitumaan. Jopa samalla alueella toiset soluryhmät ovat muita haavoittuvampia. Vaikutusten laajuus ja tyyppi ovat annos- ja aikariippuvaisia.

Toisin sanoen mitä korkeampi etanolitaso, sitä suuremmat vauriot. Lisäksi tietyt aivojen kehityksen vaiheet ovat erityisen herkkiä etanolin vaikutukselle. (Guerri 1998.)

Etanolin vaikutuksille erityisen herkkinä aivoalueina on pidetty neokorteksia (uloin aivokuoren kerros), hippokampusta, pikkuaivoja ja aivokurkiaista.

• Neokorteksi vastaa sensorisen (aistitiedon vastaanotto) ja motorisen alueen (lihaksiin kohdistuva käskytys) välisen suhteen analysoinnista ja edustuksesta.
• Hippokampus eli aivoturso on aivojen osa, jolla on keskeinen osa muistitiedon siirtymisessä lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen. Näin ollen sen vaurioituminen aiheuttaa herkästi muistin ja oppimisen häiriöitä.
• Pikkuaivoilla on keskeinen osa motoristen toimintojen ja koordinaation säätelyssä. Pikkuaivovaurioiden seurauksena ilmenee muun muassa motorisen kehityksen viivästymää, hienomotorisia vaikeuksia sekä ataksiaa eli raajojen tahdonalaisten liikkeiden yhteistoiminnan vaikeuksia. (Guerri 1998.)

• Aivokurkiainen eli corpus callosum on hermosyiden kimppu, joka yhdistää aivopuoliskot toisiinsa ja mahdollistaa tiedonkulun aivopuoliskojen välillä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että raskaudenaikaiseen alkoholialtistukseen voi liittyä aivokurkiaisen täydellinen tai osittainen puuttuminen. (Esim. Riley ym. 1995; Riikonen ym. 1999.)

Tutkimuksessa on havaittu, että äidin raskauden aikana juoma alkoholi vaurioittaa erityisesti aivojen valkeaa ainetta. Aivojen valkean aineen kautta informaatio välittyy aivojen osien välillä. Henkilöillä, joilla on FASD, aivojen valkean aineen mikrorakenne voi muuttua Muutokset näkyivät tutkimuksessa riippumatta siitä, oliko henkilöllä diagnosoitu alkoholialtistuksesta johtuva vaurio vai ei. (Fryer ym. 2009.)

• Sikiöaikainen alkoholialtistus voi vaikuttaa aivojen mikrorakenteeseen ilman, että henkilöllä näkyy muita tyypillisiä FASD-piirteitä, kuten kasvun hidastumaa tai oireyhtymään kuuluvia ulkonäköpiirteitä. Muutokset aivojen mikrorakenteessa selittävät toiminnanohjauksen ja avaruudellisen hahmottamisen ongelmia.

Alkoholialtistus aiheuttaa keskushermostovaurioita. Ne puolestaan johtavat kognitiivisiin ja käyttäytymisen ongelmiin. Toki sikiön kehitykseen vaikuttavat myös muut seikat, kuten äidin tupakointi, muut päihteet ja ravitsemus. Yhtä tärkeä asia on varhaisen vuorovaikutuksen merkitys. Puutteet varhaisessa vuorovaikutuksessa voivat aiheuttaa aivojen kehityshäiriöitä. Lapsilla, jotka ovat sikiönä altistuneet alkoholille, tilanne on usein sellainen, jossa vanhemmilla ei ole psykososiaalisten ongelmien vuoksi voimavaroja tai kykyjä lapsen tarpeiden riittävään huomiointiin. (Ks. esim. Koponen 2005.)

Uutta tietoa alkoholin vaikutuksesta aivoihin saadaan jatkuvasti.