Tutkimuksiin hakeutuminen FASD-epäilyssä

Lastensuojelulain mukaan lapsen terveydentila tulee tutkia sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä.

Terveydentilan selvittäminen on tärkeää, jotta lapsi saisi heti sijaishuollon alettua tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa. Lapsen tulevaa sijaishuoltopaikkaa arvioitaessa on selvitettävä lapsen terveydentila ja hänen tarvitsemansa palvelut. Terveydenhuollolla on erityinen velvoite yhteistyöhön lastensuojelun kanssa.

Lastensuojelulain mukaan terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin on annettava lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapselle. Jos lapsella ei ole ollut aikaisempaa hoitokontaktia, jonne voi ottaa yhteyttä (esim. sairaala), liikkeelle lähdetään yleensä omasta terveyskeskuksesta. Siellä arvioidaan jatkotoimet. Huolen voi esittää myös neuvolan lääkärille, koululääkärille tai perheneuvolan lääkärille.

Jos lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle, voi lapsen sosiaalityöntekijä tai muu hoitava taho viedä lapsen tilanteen pohdittavaksi joissain kunnissa lasten kuntoutustyöryhmään. Joillakin paikkakunnilla toimii moniammatillisia neuropsykiatrisia työryhmiä tai poliklinikoita. Joskus lapset saavat lähetteen heti erikoissairaanhoitoon.

  • Ennen kouluikää on hyvä saada mahdollisimman kattava arvio lapsesta koulumuodon ja tukitoimien järjestämiseksi.

Valtioneuvoston neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta antaman asetuksen mukaan kunnan tulee järjestää lasten säännöllinen terveyden seuranta ja tarpeenmukainen tuki. Alle kouluikäisen lapsen ja tämän perheen erityisen tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja tarpeenmukainen tuki on järjestettävä viiveettä.

Lapsen sairaus ja neurologisen kehityksen ongelmat, kuten oppimishäiriöt ja käytöshäiriö, ovat esimerkkejä erityisen tuen tarpeessa olevasta lapsesta. Neuvolassa käytettävä leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) toimii kehityksen ja oppimisen ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Asetuksen tarkoituksena on siis saada lapset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman tarkkoihin tutkimuksiin, jos lapsen kehityksessä ilmenee viiveitä.

  • Lasten, joilla on sikiöaikainen alkoholialtistus, kannalta säännöllinen terveyden seuranta mahdollistaa alkoholivaurioiden tunnistamisen varhaisessa vaiheessa. Neuvoloilla on tässä keskeinen rooli.

Neuvolan on järjestettävä tarvittaessa lisä- ja kotikäyntejä sekä tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa (muun muassa lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kanssa).

  • Ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on tehtävä kotikäynti. Neuvolahenkilökunnan on otettava myös yhteyttä terveystarkastuksista poisjääviin ja selvitettävä heidän tuen tarpeensa.

Asetuksessa on huomioitu myös se, että 1., 5. ja 8. luokalla kouluterveydenhuollon järjestämän terveystarkastuksen on oltava laaja. Kahdeksannella luokalla on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet. Tämä on lapsen elämässä yksi mahdollinen kohta, missä voi olla mahdollista tunnistaa lapsen oireilu ja miettiä jatkotoimenpiteitä.

Lisätietoa 
  • Asikainen, Anna (2011) Sijaisperheiden näkökulma. Teoksessa Vaarla, Suvi (toim.) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.