Kuntoutukseen hakeutuminen

Neuropsykologinen kuntoutus soveltuu tukimuodoksi lapsille ja nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, neurologisia ja/tai neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia.

Yleensä neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjatulla lapsella/nuorella on vaikeuksia joissakin seuraavista alueista:

• tarkkaavaisuuden säätely ja toiminnan ohjaus
• kielelliset toiminnot
• nähdyn käsittely (ja/tai vahva-asteisia lukemisen, kirjoittamisen tai laskemisen vaikeuksia).

Vaikeudet voivat ilmetä myös asioitten mieleenpainamisessa ja -palauttamisessa. Näiden muistin alueella näkyvien vaikeuksien taustalla on usein kielellisiä ja/tai tarkkaavuuden pulmia.

Neuropsykologisen kuntoutuksen suunnittelu

Neuropsykologisen kuntoutuksen suunnittelu aloitetaan kartoittamalla kuntoutustarve ja lapsen/nuoren voimavarat eli selvittämällä vaikeudet ja vahvat alueet.

• Neuropsykologinen kuntoutus toteutetaan yksilöllisesti laadittujen kuntoutustavoitteiden mukaan.

Kuntoutuksen pohjana on aina laaja neuropsykologinen tutkimus, jota tarpeen mukaan täydennetään kuntoutusjakson alussa. Kuntoutuksen aikana tehdään yhteistyötä vanhempien ja koulun kanssa.

• Kuntoutuksessa yksi keskeisimmistä asioista on motivaation luominen ja ylläpitäminen sekä kuntoutettavan ja tarvittaessa myös hänen perheensä psyykkinen tukeminen.
• Tuloksellisuus edellyttää hyvää, luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta.
• Lapsi, jonka kanssa löydetään oppimisen ilo, hyötyy kuntoutuksesta parhaiten.

Millaista neuropsykologinen kuntoutus on?

Neuropsykologinen kuntoutus voi olla yksilö-, pari- tai ryhmäkuntoutusta. Tavallisimmin kuntoutus toteutetaan yksilökuntoutuksena. Ryhmämuotoinen kuntoutus on osoittautunut hyvin toimivaksi neuropsykiatrisille lapsille (ADHD/ADD, Aspergerin oireyhtymä) sekä vahvistamaan sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja myös muille oppimisvaikeuslapsille.

Lähettävä taho määrittelee kuntoutusjakson pituuden tilanteesta riippuen - useimmiten yksi kuntoutuskerta kestää 45-60 minuuttia ja tyypillinen kuntoutusjakson pituus on noin 20 kertaa. Jakson päättyessä arvioidaan jatkokuntoutuksen tarve. Kuntoutuksen kokonaiskesto vaihtelee puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Neuropsykologiseen tutkimukseen ja kuntoutukseen tullaan yleensä lääkärin lähetteellä. Maksusitoumuksia neuropsykologisiin tutkimuksiin ja kuntoutuksiin tekevät mm. kuntien kuntoutustyöryhmät, sosiaalitoimi (lastensuojelu), erikoissairaanhoidon lastenneurologiset, lastenpsykiatriset ja nuorisopsykiatriset työryhmät. Myös yksityislääkärit tekevät lähetteitä neuropsykologisiin tutkimuksiin. Yksityisesti suoritettavasta tutkimuksesta Kelan sairausvakuutuskorvaus korvaa osan. Myös vakuutusyhtiöt saattavat korvata lääkärin määräämän neuropsykologisen tutkimuksen kustannukset.

Teksti: Verneri.netin toimitus asiantuntijoiden tekstin pohjalta - neuropsykologit Kaisa Peltomaa ja Minna Poutanen, Kuntoutusyksikkö Nekku.