Kotikuntalaki

Henkilön kotikunta on se kunta, jossa hän asuu.

Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys.

Jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei ole voitu selvittää, hänen kotikuntansa on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta.

Henkilön kotikunta muuttuu, kun hän muuttaa asumaan toiseen kuntaan. Tästä poikkeuksena on tilanteet, joissa asuminen on tilapäistä tai hän asuu perhehoidossa, laitoshoidossa taikka asumispalveluiden avulla.

Henkilö, joka asuu tai on hoidossa kotikuntansa ulkopuolella, voi valita kuitenkin kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella hän tosiasiassa asuu. Valintaoikeiden käyttäminen edellyttää, että hoito tai asuminen arvioidaan kestävän vähintään vuoden tai se on kestänyt jo yli vuoden.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain perusteella henkilö, joka haluaa muuttaa toisen hyvinvointialueen alueella sijaitsevan kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä ilman perhehoitoa, laitospalveluja tai asumispalveluja, voi hakea näitä palveluja ja näiden lisäksi tarvitsemiaan muita sosiaalipalveluja siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella kyseinen kunta sijaitsee.

Hyvinvointialueen myönnettyä hänelle hänen tarvitsemansa palvelut, voi hän muuttaa uuteen kuntaan. Uusi hyvinvointialue vastaa tästä lähtien hänen palveluidensa järjestämisestä ja niiden kustannuksista.