Vernerin selkokieliset sivut

Käsi kädessä
yhdessä kuutamokeinussa keinuen
peltohiiripoika ja metsähiiri tyttö
rakastaen toisiaan
sydämenmuotoisen kuunsirpin alla.
Taivaalle maalaten tähtitaulua
joka kertoo rakkaudesta
ja lauluista sydämelle.
Tammenlehtopuiden alla
kävyt narskuvat käpäliesi alla.
Joutsenten sinisen purppuranpunaiset siivet
muodostavat sydämen muotoisen kuvion
lammen pintaan.
Kurjenmiekka auringon kultaamana
lävistää sydämesi
rakkauden hengen avulla
kuvastaen rakkautta.
Ja tuoden sen tähtien lähelle pintaa
joutsenen siipien iskun
hajottaessa tähtimeren avaruudessa
kaukaisuudessa.
Avaruususvana hajotessa tähtiin kaukaisuuksiin
universumin tummiin pyörteisiin.
Avaruusvana, tähtien rivistö
laulaa rakkauslaulua
peltohiiripojalle ja metsähiiritytölle.
Universumin tähtien tuolla puolen.
Kuutamokeinussa istuen.

Nimimerkki: Särkynyt enkeli

Kuun pilvet poistuivat peilin edestä sen,
peilin sudentassuisen mystisen,
salaperäisen, utuisen,
kuun peilin neidon lumoavaisen.

Suden prinssi kauheat juonet keksi.
Puku oli puolet kultaa ja puolet hopeaa
muuttaen neidon kaukaiseksi sudelle sen.
Suden heilin peilin kuunkehrän avulla
yön prinssiksi muuttui.

Sydämen hyvyys
neidon kuunkehrän taian avulla
susitaian poisti
ja peilin syvyydessä
susi taikojen tielle matkasi.
Kohti metsää synkkää,
kohti kauniiden taikojen taakse,
aikojen taakse,
kohti usvien salaperäistä linnaa.
Salaperäisille soille,
jättiläisten sijoille.

Nimimerkki: Särkynyt enkeli

Yksinäisyydessä,
ajatusten aallokossa,
voi kadota
suhteellisuudentaju.

Suurenmoisinkin idea
on vain
yksi näkökulma.

Oivallus,
että eri tilanteet
vaativat
eri näkökulmia.

Ja että
kaikilta
voi oppia.

Pisarat
itse asiassa
muodostavat
valtameren.

Samoin
eri näkökulmat
ajatusten avaruuden.

Kirjoittaja: Pia

Yksi päivämatka
taas edessä
vuoristoisella seudulla.

Pitää kulkea
läpi solien
vuorten katveessa.

Pitää kestää
paahtavaa hellettä
ja sokaisevaa aurinkoa.

Pitää varoa,
ettei eksy
reviiriään puolustavien
eläinten
reiteille.

Pitää kavuta
jyrkkää rinnettä
kohti vuorenhuippua.

Vihdoin perillä.

Edessä aukeavat
huikeat maisemat
aina sinne,
minne silmä
ei enää kanna.

Avaan termospullon
ja juon kahvit
eväsleipien
kanssa.

Vuoristoisella seudulla
mielen maisemissa
matka taittuu
samoin.

Kirjoittaja: Pia