Vernerin selkokieliset sivut

En minä tiedä
mitä aiot,
ajattelet,
tunnet,
jollet sano sitä
selkeästi
ja erikseen.

Jos minulla
autistina
on mielensokeus,
sinulla neurotyypillisenä
lienee osittainen
systeemisokeus:
vaikeus ymmärtää
rutiineja
ja toistuvan
toiminnan
vaiheita.

Onko niin,
että sokea
taluttaa sokeaa,
kun etsimme
yhteistä kieltä
toiminnalle
ja kanssakäymiselle?

Kirjoittaja: Pia

Helisevät harput,
haihtuvat pilvenhattarat
Haltialintujen muuttoparven tiellä,
kun ne aurinkotuulen rinnalla
ratsastavat kohti Kosmosta
Louhen veneellä keinuen
pilvenhattaroiden päällä.
Metsässä sienet auringon kultaamina
heijastavat Haltialintujen muistoihin,
kun ne suovat palavan auringon nousun tavoin
rakkauden elämään.
Myrskypilven saapuessa
avaruuden säteet vievät sen pois.
Auringonkukkamereen.

Nimimerkki: Särkynyt enkeli

Huolten myrsky
täyttää mielen.

Kaaos,
epävarmuus tulevasta.

Ajatukset
kuin risteilyohjukset
kylvävät
tuhoa mielenrauhaan.

Tieto rauhoittaa hieman,
rukous
ja uskon harppaus
vielä enemmän.

Myrsky tyyntyy
liplattaviksi
laineiksi.

Kirjoittaja: Pia

Aamunkoiton silta,
tummeneepi ilta varjojen yössä.
Kurjet kattojen työssä.
Satakieli koputtaa ikkunaan tuulessa,
on minulla hymy herkästi huulessa.
Auringonkukkaniittymäessä
Pihlajan kukat varisivat polulla
Auringonkukkaniittymäen käessä
tuuli koskettaa sen siipiä.
Voi nukkuvan karhun ohi hiljaa hiipiä.
Kun sinikellot soivat hiljaa tuulessa.
On Keijujen vuoro.
Kun ruohikossa on kaste maassa
tulevat keijut piiloistansa.
Silloin keijuja voi vangita keijukaiskehiin.
Usvaisessa aamussa on jäljellä yön lumousta,
jälkeen keijujen yöntanssin.
Ennen aamun kumousta.

Kirjoittaja: Särkynyt enkeli