Mitä kehitysvammaisuus on?

Kehitysvamma vaikuttaa ihmisen kykyyn ymmärtää ja oppia uusia asioita. Kehitysvamma ei ole sairaus, vaan se on oire aivojen toiminnan häiriöstä, joka on tullut ennen aikuisikää.

Kehitysvammaisia ihmisiä arvioidaan olevan Suomessa sekä länsimaissa noin 1 % koko väestöstä. Suomessa on arviolta noin 50 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Yli 18-vuotiaita heistä on noin 39 000. (Vesala 2020).

Kehitysvamman aste voi vaihdella henkilöstä riippuen vaikeasta vammasta lievään vaikeuteen oppia asioita.

• Kehitysvamma rajoittaa vain osaa ihmisen toiminnoista.
• Kaikilla ihmisillä on vahvuuksia ja kykyjä.
• Jokaisen ihmisen tulee saada tukea, jotta voi löytää omat mahdollisuutensa.
• Koska kehitysvammaiset ihmiset ovat hyvin monimuotoinen ihmisjoukko, käsite "kehitysvammainen" ei kerro paljoakaan yksilöstä.

Viime vuosina vaikeimmin vammaisista ihmisistä on alettu puhua omana ryhmänään. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään lyhennettä PMD, Profound Multiple Disabilities. Sillä tarkoitetaan kaikkein vaikeimmin kehitysvammaisia ja monivammaisia ihmisiä. Heitä on kaikista kehitysvammaisista 5-10 %.

Eri näkökulmia kehitysvammaisuuteen

Kehitysvammaisuutta voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Näkökulmat täydentävät toinen toisiaan ja auttavat ymmärtämään paremmin vammaisuutta.

Näkökulmia kehitysvammaisuuteen esitellään seuraavilla sivuilla:

• lääketieteellinen näkökulma
• toimintakyvyn näkökulma
• sosiaalinen näkökulma

Yllä olevassa videossa pohditaan, miltä sana "kehitysvammaisuus" tuntuu. Lisäksi pohditaan, mikä voisi korvata kehitysvammaisuus-käsitteen. Videon lähde: Kehitysvammaisten tukiliitto ry (2017).

Vammaisuuden määritelmä YK:n yleissopimuksessa vammaisten ihmisten oikeuksista

YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista ponnistaa pitkälti vammaisuuden sosiaalisesta näkökulmasta.

Yleissopimuksessa vammaisuus määritellään kytkeytyvän ympäristön ja ihmisen fyysisen tai psyykkisen vamman suhteellisuuteen. Vammaisuus nähdään tilana, joka aktivoituu, kun vammainen henkilö kohtaa ympäristössään asenteellisia, fyysisiä tai digitaalisia esteitä, jotka haittaavat hänen osallisuuttansa.

Positiivinen erityiskohtelu

Vamma voi aiheuttaa henkilölle esteitä joissakin tilanteissa. Tämän vuoksi hän ei voi täysipainoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa.

Vamman aiheuttamia esteitä tai rajoitteita voidaan kuitenkin lieventää tai poistaa henkilölle annettavin tukitoimin, apuvälinein sekä ympäristön esteitä purkamalla. Tällöin puhutaan positiivisesta erityiskohtelusta: Vammaisille henkilöille myönnettävillä tukipalveluilla ja tukitoimilla pyritään takaamaan yhdenvertainen osallisuus itseä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi heille pyritään takaamaan samat oikeudet ja toimintamahdollisuudet ympäristössään kuin muillakin ihmisillä on.