Kysymyksiä ja vastauksia itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta

Kuka määrittelee asiakkaan käsityskyvyn, eli pystyykö asiakas itse määrittelemään omat toiveensa ja tarpeensa?

Arviointi on palvelujen järjestäjän (ennen kunnan tai kuntayhtymän, nykyisin hyvinvointialueen) vastuulla ja sen tekeminen edellyttää moniammatillista osaamista.

Arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon asiakkaan oma arvio, samoin päivittäin hänen kanssaan työskentelevien ihmisten näkemykset. Tärkeää on saada mahdollisimman luotettavaa tietoa asiakkaan kognitiivisesta toiminnasta, esim. syy-seuraus-suhteiden ymmärtämisestä, harkintakyvystä ja kyvystä säädellä omaa käyttäytymistään.

Itsemääräämiskyky voi vaihdella riippuen asiasta, tilanteesta ja henkilön tilasta. Se voi myös muuttua ajan myötä.

Nykyinen lainsäädäntö ei määrittele itsemääräämiskyvyn arviointia sen tarkemmin.

Mitä tarkoittaa valvottu liikkuminen?

Valvottua liikkumista koskevan säännöksen tarkoitus on mahdollistaa turvallinen liikkuminen, ei estää liikkumista.

Jos muut keinot eivät ole riittäviä, voidaan asiakkaan liikkumista toimintayksikön ja sen piha-alueen ulkopuolella valvoa. Keinoina voivat olla esim. saattaja tai tekninen valvontalaite. Saattajana voi toimia esim. yksikön työntekijä tai henkilön läheinen.

Tarvittaessa asiakkaan liikkumista voidaan valvoa myös toimintayksikön alueella. Jos asiakas esim. tunkeutuu yöaikaan muiden asiakkaiden huoneisiin niin, että tästä aiheutuu vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle, voidaan asiakkaan huoneen ovi lukita yöksi, enintään 8 tunnin ajaksi. Asiakkaan on kuitenkin tänä aikana voitava poistua huoneestaan saatettuna. Lisäksi yksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen on valvottava asiakasta koko ajan olemalla hänen välittömässä läheisyydessään. Henkilökunnalla on oltava mahdollisuus saada yhteys asiakkaaseen ja vastaavasti asiakkaalla henkilökuntaan.

Valvotun liikkumisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei muiden asiakkaiden liikkumisvapautta rajoiteta.

Valvotun liikkumisen päätös voidaan tehdä sekä vapaaehtoisessa että tahdosta riippumattomassa erityishuollossa. Sen sijaan poistumisen estämistä voidaan kiireellisiä tilanteita lukuun ottamatta käyttää ainoastaan tahdosta riippumattomassa erityishuollossa.

Saako asumisyksikön ulko-ovet lukita?

Laki ei kiellä asumisyksikön ovien lukitsemista. Lukitseminen voi olla joskus tarpeen esim. siksi, ettei kuka tahansa ulkopuolinen henkilö voi noin vain tulla toimintayksikköön.

Asiakkaiden ja heidän liikkumisensa näkökulmasta tulisi kuitenkin ensisijaisesti käyttää valvottua liikkumista mieluummin kuin poistumisen estämistä. Jos liikkumista on välttämätöntä rajoittaa, tulee kaikkien rajoitustoimenpiteiden käytön edellytysten täyttyä.

Yhden asiakkaan liikkumisen rajoittaminen ei saa johtaa muiden liikkumisvapauden rajoittamiseen. Tällöin voidaan toimia niin, että henkilökunta avaa oven muille asiakkaille tai heille annetaan oma avain.

Saako kännykän tai tietokoneen ottaa pois tai rajoittaa niiden käyttöä?

Erityishuollossa ei saa rajoittaa henkilön yhteydenpitoa. Näin ollen esim. matkapuhelimen tai tietokoneen pois ottaminen on kiellettyä.

Vakavammissa tilanteissa (vakava häirintä, uhkailu tms.) tulee tarkastella lähestymiskieltoa koskevia säännöksiä ja lastensuojelutapauksissa lastensuojelun keinoja.

Saako tupakointia rajoittaa tai säännöstellä? Henkilöllä on aiemmin ollut käytössään ns. annostupakat, nyt tupakat ovat aina lopussa.

Tupakointia ei voi kieltää kehitysvammalain nojalla, sillä tupakkatuotteet eivät kuulu aineiden ja esineiden haltuunottoa koskevan säännöksen (42 g §) soveltamisalan piiriin. Poikkeus ovat alaikäiset henkilöt, joilta tupakkatuotteet voidaan ottaa pois tupakkalain nojalla.

Jos henkilöllä on aiemmin ollut käytössään ns. annostupakat, kannattaa muutokset tehdä hallitusti ja harkiten. Asiakkaan kanssa voidaan keskustella siitä, miten hän haluaa asiassa jatkossa toimia. Usein voi olla tärkeää, että tupakat eivät lopu kesken tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole rahaa ostaa uusia. Tällöin henkilön kanssa voidaan neuvotella siitä, miten tupakat saataisiin riittämään riittävän pitkäksi aikaa. Tällöin kyseessä ei kuitenkaan ole rajoittamistoimenpide, vaan yhdessä henkilön kanssa sovittu toimintakäytäntö.

Tärkeää on, että muutokset tehdään hallitusti ja suhteessa asiakkaan kykyyn sopeutua itsemääräämisoikeutensa käyttöön.

Voiko asiakkaan alkoholinkäyttöä rajoittaa?

Alkoholin käyttöä ei voida kategorisesti kieltää. Alkoholijuomat on kuitenkin mahdollista ottaa toimintayksikön haltuun, jos lain 42 d §:ssä säädetyt yleiset edellytykset ja 42 g §:ssä säädetyt haltuunottoa koskevat erityiset edellytykset täyttyvät.

Haltuun otetut alkoholijuomat on palautettava asiakkaalle vuorokauden kuluessa tai toimintayksikön vastaavan johtajan on tehtävä asiasta kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös.

Voiko asiakkaan herkkujen syöntiä rajoittaa? Huolena on kova painonnousu.

Lähtökohtaisesti asiakkaan ruokailutottumuksiin ei saa puuttua rajoittamisen hengessä. Ei ole olemassa lainvoimaista syytä laihduttaa ketään tai rajoittaa asiakkaan syömistä.

Sen sijaan henkilökunnalla on velvollisuus antaa terveyskasvatusta ja terveysneuvontaa ja kertoa asiakkaalle, mitä asiat merkitsevät. Neuvontaa voi olla esim. se, jos asiakasta autetaan konkreettisesti ymmärtämään, minkä verran tuotteessa on sokeria.

Henkilökunnalla on mahdollisuus ja velvollisuuskin ohjata ja neuvoa asiakasta tarpeen tullen. Tämä tarkoittaa oikean tiedon antamista ymmärrettävässä ja konkreettisessa muodossa, mutta kuitenkin omien valintojen ja elämäntavan mahdollistamista.

Voiko asiakkaan rahankäyttöä rajoittaa? Tai voiko asiakasta edellyttää tekemään jonkin sovitun asian ennen kuin hän saa käyttörahansa?

Ei ole olemassa mitään laillista perustetta esim. sille, että asiakas velvoitettaisiin siivoamaan oma huoneensa tai tekemään jotakin muuta sovittua ennen kuin hänen on mahdollista saada käyttörahansa.

Asiakkaan kanssa on kuitenkin mahdollista sopia, millä tavoin hän haluaa toimia tilanteessa, jossa olisi tärkeää, että käyttöraha riittäisi esim. kuun lopussa järjestettävän konsertin pääsylippuun. Millaista tukea hän toivoo tilanteessa saavansa?

Miten tulee toimia, jos asiakas käyttäytyy haastavasti tai uhkaavasti?

Myös haastavissa tilanteissa on ensisijaisesti aina pohdittava, miten tilanne saataisiin ratkeamaan ilman rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Jos tilanne muodostuu selvästi uhkaavaksi, on jokaisella ihmisellä oikeus hätävarjeluun. Hätävarjelua ei kuitenkaan ole luvallista liioitella.

Hätävarjelutilanteessa on otettava huomioon mm. hyökkäyksen tai tilanteen vaarallisuus sekä puolustautumisessa käytettyjen mahdollisten keinojen oikeasuhtaisuus ja niiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon suuruus.

Saako opiskelija osallistua rajoitustoimenpiteeseen?

Rajoitustoimenpiteitä voi käyttää vain sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstö. Opiskelijoita ei lasketa lain tarkoittamiksi ammattihenkilöiksi.

Opiskelijat eivät saa itsenäisesti toteuttaa rajoitustoimenpiteitä tai aloittaa sellaisen käyttöä. He voivat kuitenkin avustaa rajoitetoimenpiteen käytössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen pyynnöstä.

Voiko rajoitustoimenpiteitä käyttää myös yksikön ulkopuolella?

Rajoitustoimenpiteitä voi käyttää vain tehostetun palveluasumisen ja laitoshuollon yksiköissä, tai vastaavissa yksityisissä palveluissa.

Osaa rajoitustoimenpiteistä voidaan käyttää järjestettäessä työ- tai päivätoimintaa sosiaalihuollon yksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Palveluasumista ja laitospalveluja järjestettäessä palvelun sisältöön voi kuulua esim. ulkoilua tai muuta toimintaa asumisyksikön ulkopuolella. Tällaisessa tilanteessa voidaan rajoitustoimenpiteiden edellytysten täyttyessä turvautua esim. kiinnipitämiseen.

Voiko tilapäishoidossa käyttää rajoitustoimia?

Jos henkilö on tilapäishoidossa tehostetun palveluasumisen tai laitoshuollon yksikössä, voidaan edellytysten täyttyessä ja perustellusta syystä soveltaa rajoitustoimenpidesäännöksiä. Jos tilapäishoito järjestetään jossain muualla kuin em. yksiköissä, ei säädöksiä voida soveltaa.

Myös tilapäishoidossa tulee täyttyä sekä yleiset edellytykset että kutakin rajoitustoimenpidettä koskevat erityiset edellytykset.

Onko sängynlaitojen nostaminen rajoitustoimi?

Jos henkilö ymmärtää asian merkityksen, hän voi antaa pätevän suostumuksensa 42 k §:ssä tarkoitetun asusteen tai välineen käyttöön. Kun itsemääräämiskykyinen henkilö antaa suostumuksensa sängynlaitojen nostamiseen, kyseessä ei ole rajoitetoimenpide.

Jos kyseessä on vaikeavammainen henkilö, hän ei välttämättä voi antaa pätevää suostumustaan sängynlaitojen nostamiselle. Tällöin laki näkee tämän rajoitustoimenpiteenä. Tällöin toimintayksikön esimiehen on tehtävä asiasta päätös.

Miten toimia, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi ja joudutaan tekemään toimenpiteitä, jotka määritellään rajoittamiseksi?

Organisaatio tai palveluntuottaja on vastuussa siitä, että toimintayksikössä on riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa asiakkaiden tarpeisiin nähden. On tarkasteltava sitä, millaisia henkilöitä yksikön asiakkaat ovat ja millaisia erityistarpeita heillä on, ja mitoitettava henkilökuntaresurssi tämän tarkastelun mukaan.

Liian vähäinen henkilökuntamäärä ei ole lain sallima peruste rajoitustoimenpiteiden käytölle.

Mikä on omaisten ja läheisten asema?

Ensisijaisesti asiakkaan tahto selvitetään häneltä itseltään. Jos hän ei kykene päättämään hoidostaan ja huolenpidostaan, hänen tahtonsa selvitetään yhdessä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen kanssa.

Olennaista on, että omaisten tai läheisten avulla selvitetään henkilön itsensä toiveita ja mielipiteitä. Kyse ei ole omaisten tai läheisten mielipiteen selvittämisestä.

Periaate on, että asiakkaan oma mielipide selvitetään mahdollisimman tarkkaan. Asiakkaan omia näkemyksiä ja toiveita noudatetaan mahdollisimman tarkkaan, jos ne eivät ole hänen etunsa vastaisia.

Miten rajoitustoimenpiteet kirjataan?

Joistakin rajoitustoimenpiteistä tehdään ei-kirjallinen ratkaisu, joka kirjataan asiakasasiakirjoihin. Tällaisia ovat esim. kiinnipitäminen, henkilöntarkastus ja lyhytaikainen erillään pitäminen.

Osasta rajoitustoimenpiteitä tehdään kirjallinen päätös, joka myös kirjataan asiakasasiakirjoihin. Tällaisia ovat esim. päivittäisissä toiminnoissa käytettävien rajoittavien välineiden tai asusteiden säännönmukainen ja pitkäaikainen käyttö sekä valvottu liikkuminen.

Asiakas- ja potilasasiakirjoihin on kirjattava seuraavat asiat:

• käytetyn rajoitustoimenpiteen käyttö ja sen perusteet
• asiakkaan oma näkemys rajoitustoimenpiteen käytöstä ja sen perusteista
• rajoitustoimenpiteen vaikutukset asiakkaaseen
• rajoitustoimenpiteen alkamis- ja päättymisajankohta
• rajoitustoimenpidettä koskevan ratkaisun tai päätöksen tehnyt ja toimenpiteen suorittanut henkilö.

Jokaisen rajoitustoimenpiteen käytöstä on tehtävä erillinen kirjaus.