Vammaissopimus ihmisoikeuksien työkaluna

YK:n vammaissopimus velvoittaa pitämään huolta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisesta. Sopimus astui voimaan 10.6.2016. Se toimii työkaluna, johon vammaiset henkilöt voivat vedota omia oikeuksiaan puolustaessaan.

Vammaiset henkilöt yhdenvertaisia oikeudellisissa kysymyksissä

YK:n vammaissopimuksessa todetaan, että vammaiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänalueilla. Sopimus myös edellyttää vammaisten henkilöiden osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon.

Vammaisten henkilöiden on saatava tehdä päätöksiä ja sitoumuksia siinä missä muidenkin ihmisten. Tarvittaessa heidän on saatava siihen tukea. Näin vammaissopimus tekee tuetusta päätöksenteosta osan ihmisoikeuksien toteutumista.

Henkilökohtainen apu

Vammaissopimuksen 19. artiklassa säädetään osallisuudesta yhteiskunnassa. Artiklassa todetaan, että jäsenvaltioiden on järjestettävä vammaisille tukipalveluja ja henkilökohtaista apua.

Henkilökohtainen apu muuttui Suomessa vaikeavammaisten henkilöiden subjektiiviseksi oikeudeksi vammaispalvelulain muutoksen myötä 1.9.2009. Henkilökohtaista apua ei voi evätä vammaiselta henkilöltä esimerkiksi kunnan rahatilanteeseen vedoten.

Henkilökohtainen apu tulee jatkossa nähdä osana ihmisoikeuksien toteutumista, ei harkinnanvaraisena kysymyksenä. Tällä hetkellä henkilökohtaisen avun järjestämistavoissa on edelleen kehittämistarpeita.

Asuminen

YK:n vammaissopimuksella turvataan vammaisten henkilöiden oikeus liikkumisvapauteen sekä vapauteen valita asuinpaikka ja kansalaisuus. Vammaisilla henkilöillä on oikeus valita se, kenen kanssa ja missä he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyjä asumisjärjestelyitä.

Uusien asumismallien kehittämisessä on huomioitava yleissopimuksen periaatteet. Toistaiseksi vammaisten henkilöiden asumisen järjestämiseen liittyy kuitenkin monia ongelmia. Varsinkin vaikeavammaiset joutuvat liian usein asumaan joko omaistensa luona tai laitosmaisissa ympäristöissä sen takia, että riittäviä asumispalveluita tai palveluasumisen erityispalveluita, kuten henkilökohtaista apua tai kotipalveluita, ei ole saatavilla.

Kohtuulliset mukautukset

Vammaissopimuksen mukaan kaikenlainen vammaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettävä. Yksi keskeinen väline tässä on viestinnän kohtuullinen mukautus.

Käytännössä yhteiskunnan on otettava huomioon vammaisten henkilöiden erilaiset kommunikointitavat ja toteutettava ”tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekeminen”. Esimerkiksi viittomakieli tunnustetaan yleissopimuksessa kieleksi ja se rinnastetaan tasavertaisesti muihin kieliin.

Konkreettisia neuvoja yleissopimuksen aiheisiin

Verneri.net on julkaissut selkokielistä materiaalia, jonka avulla vammaissopimuksen artikloihin on helppo tutustua.