Toimintakyvyn kuvaus ja arviointi palvelevat tukitoimien suunnittelua

Toimintakyvyn mahdollisimman eritelty kuvaaminen on tarpeen tukitoimien ja kuntoutuksen tarpeiden määrittelemiseksi, jotta ne kohdentuisivat oikein ja olisivat tarkoituksenmukaisia. Tähän tarkoitukseen on nykyisin olemassa monia käyttökelpoisia menetelmiä.

Kehitysvammapalvelut ovat käytännöllisiä ja arkisia asioita. Niiden tehtävänä on tukea ihmisen selviytymistä päivittäisessä elämässä ja turvata edellytykset hyvään elämään.

Siksi niiden kohdentaminen oikein on ratkaisevan tärkeätä. Henkilölle annettavia tukia ja palveluita pitää suunnitella ja toteuttaa huolella. Parhaat tulokset saavutetaan yksilökeskeisellä elämänsuunnittelulla. Se on monivaiheinen prosessi, jossa henkilön elämäntilannetta, voimavaroja, tarpeita ja tavoitteita tarkastellaan monesta eri näkökulmasta ja ajan kanssa.

Henkilön toimintakyvyn kartoittaminen antaa merkittävää tukea yksilökohtaiselle elämänsuunnittelulle:

  • Se tekee näkyviksi henkilön toimintakyvyn vahvuudet. Niiden varaan voidaan rakentaa polkua henkilön hyvään elämään.
  • Se tekee näkyviksi henkilön toimintakyvyn rajoitteet. Niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun pohditaan henkilön avun ja tuen tarpeita.
  • Se auttaa jäsentämään, miten intensiivistä tukea henkilö näihin asioihin tarvitsee. Joskus riittää kevyempikin tuki, joskus on avustettava kädestä pitäen.

Henkilön kehitysvammaisuuteen liittyviä haittoja ja rajoituksia tulee tarkastella myös suhteessa hänen ikävaiheeseensa ja niihin kehitystehtäviin, joita siihen normaalisti kuuluu. Kehitysvammaisuus vaikuttaa ihmisen elämään kaikissa sen vaiheissa ja elämänkaariajattelu on välttämätön perusta sen yksilöllisten ilmenemismuotojen pohdinnalle. Toimintakyky muuttuu elämän mittaan, jolloin tuen ja palveluiden tarpeet myös muuttuvat. Siksi henkilön toimintakykyä tulee myös tutkia ja arvioida vähintään muutaman vuoden välein.

Asianmukaisten, riittävän pitkäjänteisten ja yksilöllisten tukitoimien avulla kehitysvammaisen henkilön toimintakyky yleensä ajan mittaan paranee.

(Kirjoittaja: Heikki Seppälä, 2022)

Lisätietoa 
  • AAIDD (2009) Intellectual Disability: Definition, Classification and Systems of Supports. 11th edition. Washington DC: AAIDD.
  • Markus Kaski (toim.) Anja Manninen, Pekka Mölsä (2001) Kehitysvammaisuus. WSOY.
  • Seppälä H (2017) Erilaiset eväät. Kirja kehitysvammaisuudesta. Helsinki: Opike.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL - Toimintakyky-teemasivut.