Vahvuuksien tukeminen on tärkeää
Alkoholialtistuksesta vaurioituneet henkilöt ovat lapsesta lähtien alttiimpia reagoimaan elämän haasteisiin ja paineisiin masennuksella.
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat kehityshäiriöt lisäävät mielenterveyden haavoittuvuutta ja erityisesti vakavan masennuksen riskiä (Seppälä 2017). Tämä on liitetty toisaalta suoraan alkoholin aiheuttamiin aivojen rakenteellisiin muutoksiin ja poikkeaviin välittäjäainejärjestelmiin.
Toisaalta, koska FASD-diagnooseihin liittyy muita heikommat kognitiiviset ja sosiaaliset taidot, masennukselle altistavat epäonnistumisen kokemukset ovat ihmisillä, joilla on FASD, muita tavallisempia. Lisäksi mahdollisesti turvaton kasvuympäristö - perhesuhteet ja kotiolot voivat olla syynä mielenterveyden ongelmille (Seppälä 2017).
Masentuminen ja negatiivisten ajatusten ja minäkuvan muodostuminen on myös koululaisilla herkässä. Lisäksi koulussa vielä tulee herkästi epäonnistumisen kokemuksia eteen. Parhaita tuloksia koulumaailmassa saadaan, kun nuori saa omat voimavaransa käyttöön ja paljon myönteisiä oppimiskokemuksia. Tähän tarvitaan yksilön vahvuuksien tunnistamista (Seppälä 2017.)
- Jokaiselta lapselta tai nuorelta löytyy varmasti myös elämän osa-alueita, joissa hän on hyvä.
- On tärkeää löytää elämästä onnistumisen alueita ja kokemuksia.
Jos ihmisellä on toimintakykypuutteita, on aina riski, että ihminen jää niihin kiinni, ja vaarana on, että niistä tulee suurempia asioita kuin mitä ne oikeasti ovatkaan. Olennaista on, että ihminen itse tajuaa omat vaikeutensa, mutta löytää samalla omat menestymisen alueensa.
Jos keskitytään vain vaikeuteen, sen merkitys kasvaa ja siitä tulee itseään vahvistava noidankehä. Tähän kytkeytyvät myös diagnostiikan mahdollisuudet ja riskit: diagnoosin tulisi toimia itseymmärrystä lisäävänä, mutta siitä ei saa tulla kaikkea ihmisen toimintaa määrittelevä leima.
Usein lapsen tai nuoren käyttäytyminen voi ulospäin vaikuttaa hankalalta, esim. laiskalta, huomiohakuiselta tai pahantahtoiselta. Todellisuudessa taustalla on aivovamman vaikutuksesta esim. se, että ei pysty tai ymmärrä, etsii ja tarvitsee kontaktia ja tukea tai on turhautunut, puolustava tai haastettu.
Oppimista ja koulussa pärjäämistä tukevien tukitoimien on perustuttava yksilölliselle tuentarpeen arvioinnille. Jos katsotaan ihmistä ainoastaan diagnoosin kautta, keskitytään liikaa ihmisen puutteisiin ja häiriöihin, ja näin voimavarat jäävät huomiomatta.
Kuva: Esimerkkejä vahvuuksista FASD-henkilöillä.
Lähde: Seppälä, Heikki (2017). Erilaiset eväät: Kirja kehitysvammaisuudesta. Kehitysvammaliitto.
Viimeksi päivitetty 27.03.2024