Oppilaan tukeminen koulussa

Suurimmalla osalla FASD-oireyhtymä ei näy ulospäin, eli heillä ei ole tiettyjä ulkonäköpiirteitä. Tämä asettaa ammattilaisille haasteen tunnistaa ne henkilöt, jotka tarvitsevat oikeanlaista tukea pärjätäkseen FASDin tuomien haasteiden kanssa.

Koska vamma ei näy päälle päin, henkilöt ovat usein väärin ymmärrettyjä. Heidät voidaan arvioida laiskoiksi tai hankaliksi, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että heillä ei vain ole siinä hetkessä mahdollisuutta toimia. On erittäin tärkeä muistaa, että vaikeudet johtuvat keskushermoston vauriosta.

  • Oppilas ei käyttäydy hankalasti tahallaan!
  • FASD-oireyhtymässä alkoholi on vaurioittanut sille altistuneen sikiön keskushermostoa ja vaikuttaa henkilöön koko loppuelämän ajan.
  • Ymmärtävällä opettajalla, yksilöllisesti pohdituilla opetus- ja tukikeinoilla sekä työskentelyssä yhdessä perheen kanssa voi olla erittäin positiivinen vaikutus henkilön oppimiseen ja elämään.

mitä lapsi on/mitä lapsesta ajatellaan

Kuva: Liian usein ajatellaan, että FASD-lapsi tekee asioita tarkoituksella tai ilkeyttään, kun todellisuudessa hänen käytöksensä taustalla on vaurio keskushermostossa.

Ymmärrys ja kommunikaatio

Henkilöillä, joilla on FASD, on usein erittäin hyvä kielellinen ulosanti. Ilmaistu kieli on kuitenkin paljon rikkaampaa kuin ymmärrys. Usein voi vaikuttaa siltä, että henkilö ymmärtää mitä olet sanonut, mutta todellisuudessa viestiä ei välttämättä ole ymmärretty. Tämä on hyvä ottaa huomioon kommunikaatiossa mm. varmistamalla asian ymmärtäminen.

Väsyminen

Väsyminen on tyypillistä, kuten muissakin aivovammoissa. Oppilas on usein koulupäivän aikana tai sen jälkeen erittäin väsynyt, sillä aivot ovat joutuneet työskentelemään, ja oppilas on tehnyt kaikkensa pysyäkseen mukana opetuksessa. Tämän vuoksi koulupäivän aikana ja sen jälkeen on hyvä tarjota mahdollisuus lepoon rauhallisessa paikassa.

Toiminnanohjauksen ja muistin vaikeudet

Toiminnanohjauksen vaikeudet heijastuvat jokapäiväiseen elämään, myös koulutyöskentelyyn. Asioiden itsenäinen suunnitteleminen ja toteuttaminen ilman toisen tukea on usein hankalaa. Oppimisen mahdollistavia muistitaitoja on, mutta usein tarvittavan tiedon mieleen palauttaminen on hankalaa. Tiedon kadottaminen voi olla hyvin turhauttavaa.

Henkilöillä, joilla on FASD, voi olla normaali älykkyys. Usein haasteita opetukseen tuo kuitenkin epätasainen suoritusprofiili. Tämä tarkoittaa, että yhtenä päivänä tehtävät voivat sujua ongelmitta, kun taas seuraavana päivänä samat tehtävät aiheuttavat haasteita. Kouluaineista haasteita on usein abstraktia päättelyä vaativissa taidoissa kuten matematiikassa tai lukuaineissa.

Sosiaaliset suhteet

FASD-oireyhtymään liittyy kasvojen ilmeiden tunnistamisen vaikeus sekä vaikeus ymmärtää syy-seuraussuhteita. Vaikeuksia voi olla oman toiminnan vaikutusten tunnistamisessa muihin henkilöihin tai vaikeus ymmärtää rajoja ja kontrolloida omaa käytöstä. Nämä seikat voivat heijastua ystävyyssuhteisiin. Lapsilla voi olla myös traumaattisia kokemuksia tai lastensuojelutausta, mikä on hyvä huomioida osana sosiaalisten suhteiden tukemista.

Vinkkejä oppilaan tukemiseen

1. Rakenne: Tarjoa oppilaalle selkä rakenne esim. visuaalinen päiväjärjestys. Pitkäjänteinen rakenteen tarjoaminen auttaa henkilöä toiminaan koulussa ja arjessaan.

2. Konkretia: Käytä yksinkertaista ja konkreettista kieltä. Vältä abstrakteja ilmauksia, tuplamerkityksiä tai kuvainnollista kieltä. Kommunikaatiossa on myös tärkeä huomioida, että FASD-henkilöiden kehitys on usein jäljessä heidän kronologista ikäänsä.

3. Johdonmukaisuus: Selkeä ja samanlaisena pysyvä ympäristö sekä yhtenäinen kielenkäyttö voi auttaa, sillä opitun yleistäminen tilanteesta toiseen voi olla vaikeaa. Käytä samankaltaisina toistuvia avainohjeita koulussa ja kotona.

4. Toisto: Asioiden toistaminen moneen otteeseen on tärkeää muistamisen kannalta. Vaikeudet lyhytkestoisessa muistissa ja muistiin tallentamisessa ovat tyypillisiä ja aikaisemmin opittu asia voi unohtua. Toiminnallinen oppiminen ja eri aistine käyttö opetuksessa voi auttaa.

5. Rutiinit: Samanlaisina toistuvat rutiinit ovat erittäin tärkeitä, sillä ennakoitavuus vähentää ahdistusta ja lisää mahdollisuuksia oppia.

6. Yksinkertaisuus: Yksinkertainen kouluympäristö on hyvä pohja oppimiselle, sillä liialliset ärsykkeet aiheuttavat hankaloittavat keskittymistä ja lisäävät ärsyyntymistä. Huomioi ärsykkeiden minimoinnissa henkilökohtaiset tarpeet eri aistien suhteen.

7. Tarkkuus: Sano tarkasti juuri se asia, mitä tarkoitat. Kerro yksi lyhyt ohje kerrallaan ja askel askeleelta, mitä odotat oppilaalta. Älä jätä ”tyhjiä aukkoja”. Käytä hyödyksi visuaalista materiaalia ja annan aikaa prosessoida asioita.

8. Ohjaus: Tue itsenäistymistä, mutta anna riittävästi ohjausta ja tukea, jotta soveltuvat käyttäytymistavat voidaan oppia eikä ajauduta vaikeuksiin johtuen hyväuskoisuudesta tai kognitiivisista hankaluuksista.

  • Mikäli hankaluuksia ilmenee edellä mainituista vinkeistä huolimatta, pysähdy, havainnoi ja kuuntele tarkasti, missä henkilö on ”jumissa”. Kysy mikä on vaikeaa tai mikä voisi auttaa?
  • Mikäli ongelmat jatkuvat, kirjaa systemaattisesti ylös ja analysoi, mitä tapahtuu ennen hankalaa tilannetta. Näin voit löytää seikat (triggerit), jotka aiheuttavat vaikeuksia ja puuttua niihin.

(Mukailtu lähteestä: Deb Evenson & Jan Lutke 1997, 8 Magic Keys.)