Edunvalvonta

Aikuisen asioiden hoitaminen ja edunvalvonta

Kun nuori täyttää 18 vuotta, ei vanhemmalla ole enää automaattista oikeutta hoitaa hänen asioitaan. Asioiden hoitamiseen on vaihtoehtoja, jotka riippuvat henkilön tuen tarpeesta.

Käytännössä vaihtoehdoissa on kyse siitä, miten henkilö kykenee ymmärtämään hoidettavan asian merkityksen ja tekemään asiaan liittyviä päätöksiä. Päätöksentekokyky ei ole mustavalkoinen, vaan se voi vaihdella eri tilanteissa ja asioissa. Päätöksiä voi tehdä myös esimerkiksi läheisen tuella.

Tässä vaihtoehtoja eri tilanteisiin.

Henkilö voi hoitaa asioita tuetusti itse ja antaa tarvittaessa valtakirjan

Edunvalvojaa ei tarvita, jos kehitysvammaisen henkilön asiat tulevat muulla tavoin esimerkiksi läheisten tuella hoidettua.

Henkilö voi myös antaa valtakirjan asioidensa hoitamiseksi, kun hän ymmärtää valtuuttamisen merkityksen. Valtakirjaa voi käyttää monenlaiseen asiointiin, muun muassa pankissa ja eri viranomaisten luona.

Asioiden hoitaminen tuetusti

• Päätösten tekemiseen voi myös saada tukea, jolloin päätösvalta säilyy henkilöllä itsellään. Lisätietoa Päätöksenteon tukemisesta.
• Tuki voi olla esimerkiksi asioiden selittämistä, kuvien tai muiden kommunikointimenetelmien käyttöä, vaihtoehtojen yhdessä pohtimista ja käytännön apua asioiden toteuttamisessa, kuten pankkitunnusten käyttämisessä.
• Tukihenkilö voi olla läheinen, ammattilainen tai muu luotettava henkilö, jonka tehtävänä on auttaa henkilöä ymmärtämään päätöksentekoon liittyvät asiat mahdollisimman hyvin.

Raha-asiat

• Kehitysvammainen henkilö voi saada omat pankkitunnukset, jos hän ymmärtää niiden käytön merkityksen. Pankki arvioi tilanteen yksilöllisesti. Tarvittaessa vanhempi voi olla mukana tukemassa asiointia pankissa ja pankkitunnusten käyttämistä. Lisätietoa: Voiko kehitysvammainen henkilö saada pankkitunnukset? (Tukiliitto).
• Henkilö voi antaa vanhemmalle tilinkäyttöoikeuden tai valtakirjan, jolla vanhempi saa asiointioikeuden esimerkiksi pankkitilille tai muihin taloudellisiin asioihin. Valtakirja voidaan tehdä pankin omalla lomakkeella tai kirjallisesti.

Terveys- ja sosiaalipalvelut

• Henkilö voi antaa Suomi.fi-palvelussa sähköisen valtuutuksen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen puolesta asiointiin verkossa. Tällöin vanhempi voi asioida esimerkiksi OmaKannassa lapsensa puolesta. Lisätietoa: Valtuuksien antaminen henkilönä (Suomi.fi).
• Jos sähköinen tunnistautuminen ei onnistu esimerkiksi pankkitunnusten puuttumisen vuoksi, voidaan valtuutus tehdä myös kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle tai kansalaisvarmenteellisella henkilökortilla. Lisätietoa: Näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja (Suomi.fi).
• Käytännössä hyvinvointialueiden sähköisissä palveluissa asiointi voi vaatia Suomi.fi-valtuutuksen tai edunvalvontamääräyksen mukaisen sopimuksen. Käytännöt vaihtelevat alueittain, joten kannattaa tarkistaa oman alueen ohjeet. Sosiaalihuollon tiedot eivät aina näy OmaKannassa, joten asiointi voi vaatia yhteydenottoa suoraan palveluntuottajaan.
• Tietoa ja esimerkkejä asioiden hoitamiseen: Onko läheisellä oikeus saada tietoa aikuisen kehitysvammaisen henkilön asioista? (Tukiliitto).

Edunvalvonta, kun henkilö ei kykene ymmärtämään asioiden merkitystä

Pysyvä edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei kykene esimerkiksi sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidettua muulla tavoin.

Tietoa edunvalvonnasta

• Edunvalvonta (Tukiliitto)
• Milloin aikuinen kehitysvammainen ihminen tarvitsee edunvalvojan (Tukiliitto)
• Edunvalvonta (selkokielellä, Verneri.net)

Edunvalvonta

• Edunvalvojan määräämistä haetaan Digi- ja väestötietovirastolta tai käräjäoikeudelta. Edunvalvoja voi olla esimerkiksi vanhempi tai muu läheinen. Tarvittaessa voidaan hakea yleistä edunvalvojaa. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto, joka osoittaa, ettei henkilö kykene hoitamaan omia asioitaan.
• Edunvalvojan toimivalta määritellään päätöksessä: edunvalvonta voi koskea joko taloudellisia asioita tai niiden lisäksi myös henkilöä koskevia asioita, kuten terveys- ja sosiaalipalveluja ja asumista.
• Taloudellisella edunvalvojalla ei ole pääsyä henkilön terveystietoihin eikä hän saa päättää henkilökohtaisista asioista. Lisäksi edunvalvojan tehtävään kuuluu yleisesti huolehtia siitä, että henkilö saa asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntouksen henkilön tarpeet ja toiveet huomioiden.
• On tärkeä harkita, voisiko henkilö hoitaa palveluihin tai terveydenhoitoon liittyviä asioitaan tuetusti, vaikka tarvitsisi taloudellista edunvalvontaa. Joissain tilanteissa voi olla tarpeen laajentaa edunvalvojan määräys koskemaan myös henkilökohtaisia asioita, esimerkiksi asumiseen ja terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä.
• Henkilöä koskeviin asioihin (laajennettu edunvalvonta) edunvalvoja määrätään ns. pienimmän puuttumisen periaatteella, eli riippuen siitä, minkälaisia henkilöä koskevia asioita on, joiden vuoksi tarvitaan edunvalvojan määräämistä. Lääkärin täytyy puoltaa edunvalvontaa myös henkilöä koskeviin asioihin ja tälle täytyy olla jotain perusteita.

Lisätietoa: Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen (Digi- ja väestötietovirasto).

Raha-asiat

• Usein edunvalvonta koskee henkilön taloudellisia asioita. Tämä tarkoittaa, että edunvalvoja saa oikeuden hoitaa henkilön taloudellisia asioita, kuten pankkiasioita, laskujen maksua, varojen hallintaa ja huolehtia omaisuudesta, sekä tehdä sopimuksia ja sitoumuksia, jotka liittyvät talouteen. Edunvalvoja toimii aina päämiehen edun mukaisesti ja hänen tulee pitää kirjaa hoitamistaan asioista.
• Tehtävänä on myös pitää huolta, että henkilö saa hänelle lain mukaan kuuluvat etuudet ja tuet. Edunvalvoja pystyy tekemään hakemuksia asiakkaan puolesta ja seuraamaan niiden etenemistä.

Terveys- ja sosiaalipalvelut

• Laajennettua edunvalvontaa voidaan hakea, jos henkilö ei kykene ymmärtämään tai hoitamaan omia henkilökohtaisia asioitaan, esimerkiksi vaikean kehitysvamman vuoksi. Laajennettu edunvalvonta tarkoittaa, että edunvalvojan toimivalta ulottuu myös henkilön henkilökohtaisiin asioihin, kuten terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.
• Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Tällöin edunvalvoja voi esimerkiksi asioida sosiaalipalveluissa ja hyvinvointialueen palveluissa, saada tietoa henkilön terveydentilasta ja sosiaalipalveluista ja tehdä päätöksiä terveydenhuollon palveluista ja hoidoista.
• Edunvalvoja voi hakea henkilön puolesta Suomi.fi-valtuuksia, jotka mahdollistavat sähköisen puolesta asioimisen OmaKannassa. Lisätietoa: Edunvalvonnassa olevan puolesta asiointi (Suomi.fi).

Edunvalvonnasta voi kysyä tarkemmin Digi- ja väestötietoviraston puhelinpalvelusta suomeksi p. 0295 536 256 ja ruotsiksi p. 0295 536 305 (palveluajat: ma-pe klo 9-15) sekä Aikuisen edunvalvonta -sivulta löytyvästä Holhous chat -palvelusta.

Suomi.fi-tunnusten käyttämisessä neuvontaa antaa Kansalaisneuvonnan asiakaspalvelu p. 0295 000 sekä sivulla oleva chat-palvelu.

Edunvalvonnalla turvataan henkilön asema

Holhoustoimesta annetun lain tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden edunvalvonta, jotka eivät itse kykene hoitamaan asioitaan.

Holhousviranomaiselta (Digi- ja väestötietovirasto eli DVV, entinen maistraatti) voi kysyä neuvoa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Viranomainen myöntää tarvittavat luvat ja valvoo edunvalvojien toimintaa. Digi- ja väestötietovirasto pitää yllä valtakunnallista holhousasioiden rekisteriä, josta voi esim. tarvittaessa tarkistaa, onko henkilölle määrätty edunvalvoja.

Edunvalvojan hakeminen

Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei esim. sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan asioistaan, jotka vaativat hoitoa. Vanhemmat ovat automaattisesti alaikäisen henkilön edunvalvojia ilman erillistä määräystä.

Jos henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti ja hän pystyy itse antamaan suostumuksen tietyn edunvalvojan määräämiseksi, holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan. Ellei henkilö kykene antamaan suostumusta, käräjäoikeus antaa määräyksen. Hakemukseen tulee aina liittää lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeesta ja siitä, voidaanko henkilöä itseään kuulla asiasta päätettäessä.

Edunvalvojana voi toimia joku läheinen henkilö, esimerkiksi äiti tai isä tai joku sisaruksista. Ellei sopivaa läheistä henkilöä ole, tehtävään voidaan määrätä yleinen edunvalvoja, joka hoitaa tehtävää työnsä puolesta.

Edunvalvojan ja päämiehen rooli

Henkilöä, jonka asioita hoidetaan, kutsutaan päämieheksi. Edunvalvojan on toimittava yhteistyössä päämiehen kanssa ja kysyttävä päämiehen mielipidettä asioista päättäessään, mikäli se vain on mahdollista. Edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Edunvalvoja määrätään yleisimmin huolehtimaan päämiehen taloudellisista asioista. Tarvittaessa määräys voidaan antaa myös henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten lukuun ottamatta tiettyjä korostetusti henkilökohtaisia asioita.

Joissain tilanteissa edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan ainoastaan jotain tiettyä asiaa, esimerkiksi perinnönjakoa tai kiinteistön kauppaa.

Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä rahavaroista ja muusta omaisuudesta siten, että omaisuus käytetään päämiehen hyödyksi ja hänen henkilökohtaisia tarpeitaan varten. Päämiehen käyttöön on aina annettava kohtuullinen määrä käyttörahaa. Käyttörahan määrä riippuu kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta.

Päämiehellä on aina itsellään oikeus määrätä työansioidensa käyttämisestä. Päämiehellä on oikeus saada edunvalvojalta kaikki itseään koskevat tiedot. Edunvalvoja puolestaan on oikeutettu saamaan päämiestä koskevat tiedot esim. viranomaisilta ja pankeilta.

Edunvalvojalla on oikeus antaa päämiestä koskevia tietoja tehtävän hoidon vaatimassa laajuudessa. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta puhua ulkopuolisille päämiestä koskevista asioista.

Edunvalvojan on tehtävä vuosittain tili päämiehen raha-asioiden hoidosta

Digi- ja väestötietovirasto valvoo, että päämiehen varoja käytetään oikein ja että päämies saa henkilökohtaiseen käyttöönsä riittävät rahavarat. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvojan on huolehdittava, että päämies saa asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Hänen omia toiveitaan tulee aina mahdollisuuksien mukaan kuulla. Päämiehen asioita voidaan järjestää yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Edunvalvoja voi tehdä suurempia päämiestä koskevia oikeustoimia ainoastaan Digi- ja väestötietoviraston luvalla. Tällaisia oikeustoimia ovat mm. kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeen ostaminen ja myyminen, lainan ottaminen (poikkeuksena opintolaina) ja omaisuuden panttaaminen, perinnönjako ilman oikeuden määräämää pesänjakajaa ja perinnöstä luopuminen, metsän myyminen ja hakkauttaminen myytäväksi sekä elinkeinon harjoittaminen.

Edunvalvoja ei saa koskaan, edes Digi- ja väestötietoviraston luvalla, lahjoittaa päämiehensä omaisuutta tai tehdä siitä testamenttia. Edunvalvojalla on oikeus saada tehtävästään kulukorvaus ja kohtuullinen palkkio. Oikeusministeriö on antanut ohjeet palkkion määrästä. Ohjeita saa maistraatilta.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

Joskus pelkkä edunvalvojan määrääminen ei riitä, koska päämies pystyy edunvalvojan ohella tekemään itseään koskevia päätöksiä. Mikäli päämies vaarantaa taloudellisia tai muita etujaan, käräjäoikeus voi hakemuksesta rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan. Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain sen verran kuin on välttämätöntä päämiehen edun suojaamiseksi.

Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa siten, että päämieheltä poistetaan kokonaan oikeus tehdä tiettyjä oikeustoimia (esim. velan ottaminen tai antaminen) tai vallita tiettyä omaisuutta tai hän voi tehdä oikeustoimia ainoastaan yhdessä edunvalvojansa kanssa.

Edunvalvojan tehtävän lakkaaminen

Käräjäoikeus vapauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävästään, jos tarvetta edunvalvonnalle ei enää ole tai jos on tarvetta vaihtaa edunvalvoja. Hakemuksen edunvalvojan tehtävästä vapauttamiseen voi tehdä edunvalvoja, päämies itse tai Digi- ja väestötietovirasto. Edunvalvojan tehtävä lakkaa automaattisesti päämiehen kuollessa.

Edunvalvontavaltuutus 

Mikäli itse pystyy antamaan valtakirjan asioidensa hoitamista varten eikä tee omaa etuaan vahingoittavia toimia, edunvalvojan määräys ei ole välttämätön.

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jossa valtuuttaja itse määrittelee, kuka saa hoitaa hänen asioitaan siinä tapauksessa, kun valtuuttaja ei siihen itse pysty. Valtuutettava henkilö voi olla esimerkiksi läheinen. Edunvalvontavaltuutuksella ennakoidaan tuen tarvetta myöhemmässä elämän vaiheessa.

• Edunvalvontavaltuutus laaditaan kirjallisena (Kuka valtuuttaa ja kenet ja mikä on valtuuttamisen tarkoitus sekä missä asioissa valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa).
• Jos edunvalvonnalle ilmenee tarve, mutta edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, alkaa yleisen edunvalvojan määräämisen prosessi holhousviranomaisen toimesta. Se vie usein aikaa ja voi olla hidas prosessi. Asioiden hoitamista voi helpottaa edunvalvontavaltuutuksella.

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.