Edunvalvonta

Edunvalvonnalla turvataan henkilön asema

Holhoustoimesta annetun lain tarkoituksena on turvata sellaisten henkilöiden edunvalvonta, jotka eivät itse kykene hoitamaan asioitaan.

Holhousviranomaiselta (Digi- ja väestötietovirasto eli DVV, entinen maistraatti) voi kysyä neuvoa edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Viranomainen myöntää tarvittavat luvat ja valvoo edunvalvojien toimintaa. Digi- ja väestötietovirasto pitää yllä valtakunnallista holhousasioiden rekisteriä, josta voi esim. tarvittaessa tarkistaa, onko henkilölle määrätty edunvalvoja.

Edunvalvojan hakeminen

Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei esim. sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan asioistaan, jotka vaativat hoitoa. Vanhemmat ovat automaattisesti alaikäisen henkilön edunvalvojia ilman erillistä määräystä.

Jos henkilöä voidaan kuulla henkilökohtaisesti ja hän pystyy itse antamaan suostumuksen tietyn edunvalvojan määräämiseksi, holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan. Ellei henkilö kykene antamaan suostumusta, käräjäoikeus antaa määräyksen. Hakemukseen tulee aina liittää lääkärinlausunto edunvalvonnan tarpeesta ja siitä, voidaanko henkilöä itseään kuulla asiasta päätettäessä.

Edunvalvojana voi toimia joku läheinen henkilö, esimerkiksi äiti tai isä tai joku sisaruksista. Ellei sopivaa läheistä henkilöä ole, tehtävään voidaan määrätä yleinen edunvalvoja, joka hoitaa tehtävää työnsä puolesta.

Edunvalvojan ja päämiehen rooli

Henkilöä, jonka asioita hoidetaan, kutsutaan päämieheksi. Edunvalvojan on toimittava yhteistyössä päämiehen kanssa ja kysyttävä päämiehen mielipidettä asioista päättäessään, mikäli se vain on mahdollista. Edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan. Edunvalvoja määrätään yleisimmin huolehtimaan päämiehen taloudellisista asioista. Tarvittaessa määräys voidaan antaa myös henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten lukuun ottamatta tiettyjä korostetusti henkilökohtaisia asioita.

Joissain tilanteissa edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan ainoastaan jotain tiettyä asiaa, esimerkiksi perinnönjakoa tai kiinteistön kauppaa.

Edunvalvojan on huolehdittava päämiehensä rahavaroista ja muusta omaisuudesta siten, että omaisuus käytetään päämiehen hyödyksi ja hänen henkilökohtaisia tarpeitaan varten. Päämiehen käyttöön on aina annettava kohtuullinen määrä käyttörahaa. Käyttörahan määrä riippuu kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta.

Päämiehellä on aina itsellään oikeus määrätä työansioidensa käyttämisestä. Päämiehellä on oikeus saada edunvalvojalta kaikki itseään koskevat tiedot. Edunvalvoja puolestaan on oikeutettu saamaan päämiestä koskevat tiedot esim. viranomaisilta ja pankeilta.

Edunvalvojalla on oikeus antaa päämiestä koskevia tietoja tehtävän hoidon vaatimassa laajuudessa. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta puhua ulkopuolisille päämiestä koskevista asioista.

Edunvalvojan on tehtävä vuosittain tili päämiehen raha-asioiden hoidosta

Digi- ja väestötietovirasto valvoo, että päämiehen varoja käytetään oikein ja että päämies saa henkilökohtaiseen käyttöönsä riittävät rahavarat. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvojan on huolehdittava, että päämies saa asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Hänen omia toiveitaan tulee aina mahdollisuuksien mukaan kuulla. Päämiehen asioita voidaan järjestää yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Edunvalvoja voi tehdä suurempia päämiestä koskevia oikeustoimia ainoastaan Digi- ja väestötietoviraston luvalla. Tällaisia oikeustoimia ovat mm. kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeen ostaminen ja myyminen, lainan ottaminen (poikkeuksena opintolaina) ja omaisuuden panttaaminen, perinnönjako ilman oikeuden määräämää pesänjakajaa ja perinnöstä luopuminen, metsän myyminen ja hakkauttaminen myytäväksi sekä elinkeinon harjoittaminen.

Edunvalvoja ei saa koskaan, edes Digi- ja väestötietoviraston luvalla, lahjoittaa päämiehensä omaisuutta tai tehdä siitä testamenttia. Edunvalvojalla on oikeus saada tehtävästään kulukorvaus ja kohtuullinen palkkio. Oikeusministeriö on antanut ohjeet palkkion määrästä. Ohjeita saa maistraatilta.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

Joskus pelkkä edunvalvojan määrääminen ei riitä, koska päämies pystyy edunvalvojan ohella tekemään itseään koskevia päätöksiä. Mikäli päämies vaarantaa taloudellisia tai muita etujaan, käräjäoikeus voi hakemuksesta rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan. Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain sen verran kuin on välttämätöntä päämiehen edun suojaamiseksi.

Toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa siten, että päämieheltä poistetaan kokonaan oikeus tehdä tiettyjä oikeustoimia (esim. velan ottaminen tai antaminen) tai vallita tiettyä omaisuutta tai hän voi tehdä oikeustoimia ainoastaan yhdessä edunvalvojansa kanssa.

Edunvalvojan tehtävän lakkaaminen

Käräjäoikeus vapauttaa hakemuksesta edunvalvojan tehtävästään, jos tarvetta edunvalvonnalle ei enää ole tai jos on tarvetta vaihtaa edunvalvoja. Hakemuksen edunvalvojan tehtävästä vapauttamiseen voi tehdä edunvalvoja, päämies itse tai Digi- ja väestötietovirasto. Edunvalvojan tehtävä lakkaa automaattisesti päämiehen kuollessa.

Edunvalvontavaltuutus 

Mikäli itse pystyy antamaan valtakirjan asioidensa hoitamista varten eikä tee omaa etuaan vahingoittavia toimia, edunvalvojan määräys ei ole välttämätön.

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jossa valtuuttaja itse määrittelee, kuka saa hoitaa hänen asioitaan siinä tapauksessa, kun valtuuttaja ei siihen itse pysty. Valtuutettava henkilö voi olla esimerkiksi läheinen. Edunvalvontavaltuutuksella ennakoidaan tuen tarvetta myöhemmässä elämän vaiheessa.

• Edunvalvontavaltuutus laaditaan kirjallisena (Kuka valtuuttaa ja kenet ja mikä on valtuuttamisen tarkoitus sekä missä asioissa valtuutettu saa edustaa valtuuttajaa).
• Jos edunvalvonnalle ilmenee tarve, mutta edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, alkaa yleisen edunvalvojan määräämisen prosessi holhousviranomaisen toimesta. Se vie usein aikaa ja voi olla hidas prosessi. Asioiden hoitamista voi helpottaa edunvalvontavaltuutuksella.

Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.