Työtoiminta

Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarjotaan työtoimintaa yksityisen, julkisen sekä kolmannen sektorin järjestämänä. Työtoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa on noin 9000 kehitysvammaista nuorta ja aikuista.

Työtoiminta voi olla esimerkiksi tekstiili- ja puutöitä tai esimerkiksi yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkaustyötä. Työkeskusten sisäisiä toimintoja, kuten keittiötöitä, kiinteistönhuollon tehtäviä ja siivoustehtäviä hoidetaan myös työtoimintana. Työtoiminnan ohella toimintakeskusten työpäivään voi kuulua esimerkiksi liikuntaa ja aikuisopiskelua.

Työtoiminnan työaika määräytyy aina yksilöllisesti. Osa työtoimintaan osallistuvista tekee töitä viitenä päivänä viikossa, osa harvemmin. Myös työpäivän pituus voi vaihdella yksilöllisesti.

Työtoiminnasta ei kerry lomia samalla tavalla kuin työsuhteisesta palkkatyöstä. Työtoiminnassa loma-ajat määräytyvät usein työkeskusten ohjaajien lomien mukaan.

Työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa, joka on 0-12 euroa päivässä, keskimäärin 5 euroa päivässä. Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 euroa päivässä. Työosuusrahan määrästä päättää työkeskus ja työkeskusta ylläpitävä organisaatio. Yleensä työntekijä maksaa toimintakeskukselle ylläpitomaksun esimerkiksi lounaasta ja kahvista. Ylläpitomaksu voi olla korkeampi kuin työosuusraha.

Kuljetuksen työ- tai toimintakeskukseen maksaa palvelun järjestäjä. Jos työtoiminta järjestetään erityishuoltolain perusteella, maksaja on hyvinvointialue. Jos toiminta järjestetään sosiaalihuoltolain perusteella, palvelun järjestäjä ei maksa kuljetuksia.

Työterveyshuolto

Kehitysvammaisten työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka myötä sovellettavaksi tulee myös työterveyshuoltolaki. Työtoiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ovat näin ollen oikeutettuja työterveyshuollon nk. pakolliseen sisältöön. Työterveyshuoltolain 12 § määrittelee työterveyshuollon pakolliseen sisältöön kuuluvaksi mm. terveystarkastukset, esim. työpaikkakäynnein toteutettavat työn ja työolosuhteiden turvallisuuden selvittäminen ja arviointi sekä tarvittaessa toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Työterveyshuollon nk. pakollisen sisällön lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

Työtoiminta pähkinänkuoressa

• työ- tai toimintakeskuksissa
• kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella
• työosuusraha 0 - 12 e / päivä, keskimäärin 5 e / päivä
• työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa noin 9000 henkilöä

Työtoiminta palveluna kaipaisi uudistusta

Työtoiminnan yhtenä haasteena on luoda siitä riittävän yksilöllistä, jotta henkilön omat yksilölliset taidot ja tarpeet pääsisivät esille. Tarvittaisiin joustava, erilaisia vaihtoehtoja ja urapolkuja tarjoava järjestelmä, jossa yksilön tarpeet, toiveet ja opintopolku otetaan huomioon.

Keskustelua on käyty siitä, että työtoiminnan tulisi valmentaa ja johtaa mahdollisuuksien mukaan palkkatyöhön. Sosiaalihuollon palveluista työvoimapalveluiden piiriin on päästävä helpommin. Siksi tarvitaan selkeämpi työnjako sosiaalihuollon ja työllisyyspalvelujen kesken siitä, kenelle työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukeminen kuuluu.

Siirtymisen työtoiminnasta palkkatyöhön tulee olla useammalle mahdollista. Tämä edellyttää muun muassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun saamista lainsäädäntöön ja koko Suomen kattavaksi toiminnaksi.

Kehitysvammaisten ihmisten työvoimapotentiaali on arviolta noin 3000 henkilöä.

Työtoiminnan uusia malleja

Työtoiminnan järjestämiseen uudella tavalla on olemassa hyviä malleja niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomessa edelläkävijöitä ovat olleet esimerkiksi Väylä ry, Lyhty ry Helsingissä ja Tampereen Setlementin OmaPolku.

Väylä ry on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokainen kehitysvammainen ihminen saa tekemästään työstä asiallisen palkan.

Lyhty ry:n työpajatoiminnassa toimitaan pienryhmissä ja toimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti räätälöiden. Työpajat antavat tilaisuuksia yksilöllisiin tekoihin, uuden kokeiluun, oppimiseen ja kehittymiseen itseä kiinnostavissa tehtävissä, yhteistyöhön itseä kiinnostavan alan muiden ammattilaisten kanssa sekä monipuolista liikkuvaa ja näkyvää toimintaa Suomessa ja ulkomailla.

OmaPolun työtoiminnassa tekeminen ja sisältö muovautuvat osallistujien yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Osallistua voi kulttuuri- ja taidepajoihin, kansalaistaitoryhmiin tai ammatilliseen ryhmätoimintaan. Taide- ja kulttuuripajoissa työskentely on tavoitteellista ja pitkäjänteistä.