Työtoiminta
Video: "Työtoimintaa Hempankaaressa" (Kehitysvammaisten Tukiliitto).
Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarjotaan työtoimintaa kuntien, kuntayhtymien, säätiöiden ja yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa on noin 9 000 kehitysvammaista nuorta ja aikuista.
Työtehtävät
Työtoiminta on yleensä tekstiili- ja puutyötä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkaustyötä. Työkeskusten sisäisiä toimintoja, kuten keittiötöitä, kiinteistönhuollon tehtäviä ja siivoustehtäviä hoidetaan myös työtoimintana. Työtoiminnan ohella toimintakeskusten työpäivään voi kuulua esimerkiksi liikuntaa ja aikuisopiskelua.
Työaika ja työosuusraha
Työtoiminnan työaika määräytyy aina yksilöllisesti. Osa työtoimintaan osallistuvista tekee töitä viitenä päivänä viikossa, osa harvemmin. Myös työpäivän pituus voi vaihdella yksilöllisesti. Työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa, joka on 0-12 euroa päivässä, keskimäärin 5 euroa päivässä. Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 euroa päivässä. Työosuusrahan määrästä päättää työkeskus ja työkeskusta ylläpitävä organisaatio. Yleensä työntekijä maksaa toimintakeskukselle ylläpitomaksun esimerkiksi lounaasta ja kahvista. Ylläpitomaksu voi olla korkeampi kuin työosuusraha.
Kuljetukset
Kuljetuksen työ- tai toimintakeskukseen maksaa palvelun järjestäjä. Jos työtoiminta järjestetään erityishuoltolain perusteella, maksaja voi olla kunta tai kuntayhtymä. Jos toiminta järjestetään sosiaalihuoltolain perusteella, kuljetuksia ei järjestetä eikä makseta.
Työterveyshuolto
Kehitysvammaisten työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka myötä sovellettavaksi tulee myös työterveyshuoltolaki. Työtoiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ovat näin ollen oikeutettuja työterveyshuollon nk. pakolliseen sisältöön. Työterveyshuoltolain 12 § määrittelee työterveyshuollon pakolliseen sisältöön kuuluvaksi mm. terveystarkastukset, esim. työpaikkakäynnein toteutettavat työn ja työolosuhteiden turvallisuuden selvittäminen ja arviointi sekä tarvittaessa toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin. Työterveyshuollon nk. pakollisen sisällön lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.
Lomat
Työtoiminnasta ei kerry lomia samalla tavalla kuin työsuhteisesta palkkatyöstä. Työtoiminnassa loma-ajat määräytyvät usein työkeskusten ohjaajien lomien mukaan.
Työtoiminta pähkinänkuoressa
- työ- tai toimintakeskuksissa
- kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella
- työosuusraha 0 - 12 e / päivä, keskimäärin 5 e / päivä
- työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa noin 9 000 henkilöä
- Kairi, T. ym. (2010) Työtoiminnan käytäntö ja kokemus. Kriittisiä arvioita kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille järjestettävästä työtoiminnasta. Kehitysvammaliiton selvityksiä 6. (pdf, 775 kt)
- Hyvärinen M. ym. (2002) Työ- ja toimintakeskukset tänään. Kehitysvammaliitto ry.
- Uudistuva työ- ja päivätoiminnan ja työhönvalmennuksen lainsäädäntö
- Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (www.finlex.fi)
- Sosiaalihuoltolaki (www.finlex.fi)
- Työturvallisuuslaki (www.finlex.fi)
- Työterveyshuoltolaki (www.finlex.fi)
Viimeksi päivitetty 17.09.2020