Työ

Vain pieni osa kehitysvammaisista henkilöistä tekee palkkatyötä

Arvion mukaan Suomessa elää yli 30 000 työikäistä henkilöä, joilla on kehitysvamma. Kuitenkin vain pieni osa heistä, noin 500-600 ihmistä, on tällä hetkellä palkkatyössä.

Monilla tuhansilla kehitysvammaisilla on koulutus ja vahva halu osallistua työelämään.

On arvioitu, että peräti 3 000 kehitysvammaista ihmistä voisi menestyksekkäästi työskennellä palkkasuhteisissa töissä, jos heille tarjottaisiin siihen mahdollisuus.

Parhaimmat edellytykset työllistyä löytyvät työhönvalmentajan tukemana. Työhönvalmentajat tarjoavat yksilöllistä tukea työllistymisprosessissa ja auttavat kehitysvammaisia kehittämään tarvittavia työelämätaitoja sekä valmiuksia. Työpaikalla työhönvalmentaja toimii tukena ja mahdollistaa menestyksekkään työuran kehitysvammaisille henkilöille.

• Työhönvalmentajan tuki

Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin. Suurin osa heistä työskentelee osa-aikaisesti. Työtehtävät ovat yleensä avustavia tehtäviä, kuten keittiö-, kahvila-, ravintola- ja siivoustöitä. Kehitysvammaisia henkilöitä työskentelee myös kaupan alan töissä.

Ylläolevassa videossa Marika Ahlstén kertoo kehitysvammaisten ihmisten palkkaamisesta ja siihen liittyvistä tukipalveluista.

Työtoiminnasta tai avotyöstä ei makseta palkkaa

Suuri osa, noin 9 000 henkilöä, kehitysvammaisista henkilöistä osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan. Yli 2 000 henkilöä on avotyötoiminnassa. Avotyötoiminta on tavallisilla työpaikoilla tehtävää työtä, josta kunta maksaa työosuusrahaa (0 - 12 euroa päivässä).

Päivätoiminnassa on noin 5 000 - 6 000 kehitysvammaista henkilöä.

• Työtoiminta
• Avotyötoiminta
• Päivätoiminta

Palkkatyö on perus- ja ihmisoikeus

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja valinnainen pöytäkirja (2006) sanoo, että vammaisilla on yhdenvertainen oikeus työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma puolestaan linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.

Nykyisin pyritään siihen, että kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät työsuhteiseen palkkatyöhön samalla tavoin kuin muutkin. YK:n vammaissopimuksen artiklan 27. mukaan (27§ työ ja työllisyys):

• Vammaisilla henkilöillä on sama oikeus tehdä työtä kuin muilla.
• Vammaisille henkilöille on maksettava työstä sama palkka kuin muille.
• Vammaisille henkilöille on taattava samanlaiset työehdot kuin muille.
• Vammaisten henkilöiden työolot on oltava samanlaiset kuin muilla.
• Vammaisilla henkilöillä on sama oikeus saada työhönsä jatkokoulutusta kuin muilla.
• Vammaisilla henkilöillä pitää olla mahdollisuus työkokeiluihin.
• Vammaisia henkilöitä ei saa pakottaa tekemään työtä ilman palkkaa.
• Vammaisilla on oikeus olla jäsenenä ammattiyhdistyksessä.
• Vammmaisten ihmisten työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset.
• Vammaisia henkilöitä ei saa syrjiä työelämässä.

Työ tuo taloudellista turvaa

Minun toiveammattini -kyselyn mukaan kehitysvammaiset nuoret eivät enää halua perinteiseen työtoimintaan vaan oikeaan palkkatyöhön. Kyselyn mukaan nuorten toiveammatit ovat realistisia ja vastaavat heidän koulutustaan. Suosituimpia aloja ovat ravitsemispalvelut ja kiinteistönhuolto. Myös kuljetus- ja liikennetyö sekä puhdistuspalveluala kiinnostavat. Kyselyn vastaajista 85 prosenttia piti palkkaa tärkeänä: Voi ostaa sellaisia asioita, mitä muutkin ihmiset, kiteytti yksi vastaaja palkan merkityksen. Jos on rahaa, voi ostaa ruokaa ja vaatteita. Pystyy elämään itsenäisesti, oli toisen haave. (T. Nummelin 2008)

• Minun toiveammattini -kyselyn tulokset (pdf, 221 kt) 

Kehitysvammaisten Tukiliiton tuottamassa videossa on aiheena "Vahtimestari Helsingin opetusvirastossa".

K-kauppiasliitto ja Kehitysvammaliitto ovat tehneet yhteistyötä työpaikkojen luomiseksi kehitysvammaisille ihmisille K-ryhmän kauppoihin. Tuloksentekijöitä työllistämässä -video on toteutettu Kehitysvammaliiton ja Ammattiopisto Luovin yhteistyönä.

Katso myös muut videot: Kokemuksia palkkatyöstä.

Mahdollista!-materiaalit työnhakijalle, työnantajalle ja työvalmentajalle

Aula-työkodin Työelämän tuoreet tuulet -hankkeessa julkaistu Mahdollista!-opaskirjasarja tarjoaa tietoa työnantajalle sekä menetelmiä ja työvälineitä työnhakijalle ja työvalmentajalle onnistuneiden työllistymisten lisäämiseksi.

Löydät latauslinkit opaskirjasarjaan alta Lisätietoa-osiosta.

Järjestöjen työllisyyspalvelut

Kehitysvammaliiton työllisyysasiantuntija Simo Klem neuvoo kehitysvammaisten henkilöiden työllistymiseen liittyvissä asioissa:

Simo Klem 
simo.klem(ät)kvl.fi 
p. 09 3480 9224 
Palkkaamo

Vates-säätiö on laatinut esitteen työllisyyttä ja osallisuutta tukevien ja edistävien järjestöjen yhteystiedoista ja toiminnoista.

Löydät latauslinkin alta Lisätietoa-osiosta.