Työ

Vain pieni osa kehitysvammaisista henkilöistä tekee työsuhteista palkkatyötä

Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin.

Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon. Silti vain pieni osa, noin 500 - 600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä. On arvioitu, että 3 000 kehitysvammaista ihmistä voisi työllistyä palkkasuhteiseen työhön jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus.

Valtaosa palkkatyöntekijöistä on työllistynyt tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla.

  • Lue lisää tuetun työllistymisen työhönvalmennuksesta täältä.

Ylläolevassa videossa Marika Ahlstén kertoo kehitysvammaisten ihmisten palkkaamisesta ja siihen liittyvistä tukipalveluista.

Työtoiminnasta tai avotyöstä ei makseta palkkaa

Suuri osa, noin 9 000 henkilöä kehitysvammaisista henkilöistä osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan. Yli 2 000 henkilöä on avotyötoiminnassa. Avotyötoiminta on tavallisilla työpaikoilla tehtävää työtä, josta kunta maksaa työosuusrahaa (0 - 12 euroa päivässä).

Päivätoiminnassa on noin 5 000 - 6 000 kehitysvammaista henkilöä.

  • pääset lukemaan työtoiminnasta täältä
  • pääset lukemaan avotyötoiminnasta täältä
  • pääset lukemaan päivätoiminnasta täältä

Palkkatyö on perus- ja ihmisoikeus

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja valinnainen pöytäkirja (2006) sanoo, että vammaisilla on yhdenvertainen oikeus työhön. Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma puolestaan linjaa, että työllistyminen on kaikkien työikäisten kansalaisten yhteiskunnallisen osallisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden edellytys.

Nykyisin pyritään siihen, että kehitysvammaiset ihmiset työllistyvät työsuhteiseen palkkatyöhön samalla tavoin kuin muutkin. YK:n vammaissopimuksen artiklan 27. mukaan (27§ työ ja työllisyys)

  • Vammaisilla henkilöillä on sama oikeus tehdä työtä kuin muilla.
  • Vammaisilla henkilöille on maksettava työstä sama palkka kuin muille.
  • Vammaisille henkilöille on taattava samanlaiset työehdot kuin muille.
  • Vammaisten henkilöiden työolot on oltava samanlaiset kuin muilla.
  • Vammaisilla henkilöillä on sama oikeus saada työhönsä jatkokoulutusta kuin muilla.
  • Vammaisilla henkilöillä pitää olla mahdollisuus työkokeiluihin.
  • Vammaisia henkilöitä ei saa pakottaa tekemään työtä ilman palkkaa.
  • Vammaisilla on oikeus olla jäsenenä ammattiyhdistyksessä.
  • Vammmaisten ihmisten työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset.
  • Vammaisia henkilöitä ei saa syrjiä työelämässä.

Työ tuo taloudellista turvaa

Minun toiveammattini -kyselyn mukaan (T. Nummelin 2008) kehitysvammaiset nuoret eivät enää halua perinteiseen työtoimintaan vaan oikeaan palkkatyöhön. Kyselyn mukaan nuorten toiveammatit ovat realistisia ja vastaavat heidän koulutustaan. Suosituimpia aloja ovat ravitsemispalvelut ja kiinteistönhuolto. Myös kuljetus- ja liikennetyö sekä puhdistuspalveluala kiinnostavat. Kyselyn vastaajista 85 prosenttia piti palkkaa tärkeänä: Voi ostaa sellaisia asioita, mitä muutkin ihmiset, kiteytti yksi vastaaja palkan merkityksen. Jos on rahaa, voi ostaa ruokaa ja vaatteita. Pystyy elämään itsenäisesti, oli toisen haave.

Minun toiveammattini -kyselyn tulokset (pdf, 221 kt) 

Kehitysvammaisten Tukiliiton tuottamassa videossa on aiheena "Vahtimestari Helsingin opetusvirastossa".

K-kauppiasliitto ja Kehitysvammaliitto ovat tehneet yhteistyötä työpaikkojen luomiseksi kehitysvammaisille ihmisille K-ryhmän kauppoihin. Tuloksentekijöitä työllistämässä -video on toteutettu Kehitysvammaliiton ja Ammattiopisto Luovin yhteistyönä.

Katso myös muut videot: Videoita palkkatyöstä

Mahdollista!-materiaalit työnhakijalle, työnantajalle ja työvalmentajalle

Aula-työkodin Työelämän tuoreet tuulet -hankkeessa (www.aula-tyokoti.fi) julkaistu Mahdollista!-opaskirjasarja tarjoaa tietoa työnantajalle sekä menetelmiä ja työvälineitä työnhakijalle ja työvalmentajalle onnistuneiden työllistymisten lisäämiseksi.

Löydät latauslinkit opaskirjasarjaan lisätietoa -osiosta.

Järjestöjen työllisyyspalvelut

Vates-säätiö on laatinut esitteen työllisyyttä ja osallisuutta tukevien ja edistävien järjestöjen yhteystiedoista ja toiminnoista.