Omaishoito

Omaishoito on kotona tapahtuvaa huolenpitoa perheenjäsenestä tai muusta läheisestä henkilöstä silloin, kun hän tarvitsee sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi apua arjen toimista selviytyäkseen. Se on hoivaa, johon voi sisältyä monenlaisia tehtäviä. Osa näistä tehtävistä on konkreettisia, kuten syöttämistä, pukemista, pesemistä ja liikumisessa avustamista. Osa taas ei-konkreettisia, kuten valvontaa, suunnittelua ja ennakointia.

• Omaishoidon vaativuus vaihtelee. Äärimmillään apua tarvitsevan läheisen hoitaminen vaatii jatkuvaa läsnäoloa.

Noin 350 000 suomalaista toimii ikääntyneen, vammaisen tai sairaan läheisensä pääasiallisena auttajana. Sopimusomaishoitajia heistä on n. 50 000 (vuonna 2021).

Suurin osa omaishoitajista auttaa ikääntynyttä läheistään. Seuraavaksi suurimman ryhmän autettavista muodostavat pitkäaikaissairaat, fyysisesti vammaiset ja kehitysvammaiset henkilöt.

Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla omaishoitajat ovat useimmiten heidän omia vanhempiaan. Omaishoitosuhde on tällöin tavallisesti pitkäaikainen, alkaen lapsuudesta ja jatkuen aikuistumiseen saakka. Joissain tapauksissa omaishoitosuhde jatkuu tai sitä joudutaan jatkamaan vaihtoehtojen puuttuessa vielä tämän jälkeenkin.

Omaishoidon valo- ja varjopuolet

Omaishoidolla on sekä valo- että varjopuolia. Omaishoidon varassa olevan henkilön näkökulmasta se on välttämätöntä selviytymisen kannalta. Samalla hoivaan voi kuitenkin sekoittua myös ylisuojelua, eikä omaishoito yksinään välttämättä kykene tarjoamaan vammaisille nuorille ja aikuisille riittäviä mahdollisuuksia itsenäistymiseen ja aikuistumiseen.

Omaishoitajan näkökulmasta omaishoito voi tuntua mielekkäältä ja antoisalta, mutta myös raskaalta ja sitovalta. Läheisen hoivaaminen on usein palkatonta työtä tai siitä saatu palkkio on suhteellisen pieni.

Hoivan vaatiman ajan ja voimavarojen vuoksi toinen kehitysvammaisen lapsen vanhemmista jää usein kokonaan tai osittain pois palkkatyöstä, mikä pienentää tuloja ja eläkekertymää ja vaikuttaa näin toimeentuloon pitkäaikaisesti. Vaativa hoivatyö voi myös rasittaa niin fyysistä kuin mielenkin terveyttä. Keskeistä omaishoidon seurausten kannalta onkin, millaista tukea kehitysvammainen henkilö ja hänestä kotona huolehtivat omaiset saavat yhteisöiltään ja yhteiskunnaltaan.

On tärkeää, että omaishoidon järjestämisessä otetaan huomioon sekä omaishoitajan että hoidettavan toiveet ja tarpeet.

• Hoitajan ja hoidettavan tarpeet voivat vaihdella elämänkaaren eri vaiheissa.

Omaishoito kehitysvammaisen ihmisen elämänkaarella

Pohjoismaissa viime vuosikymmenien aikana vammaispalvelujärjestelmää keskeisesti muovannut normalisaatioperiaate korostaa kehitysvammaisten henkilöiden oikeutta elää tavanomaista elämää.

Elämän sisällöt ja olosuhteet vaihtelevat ikävaiheen mukaan. On tavallista, että alaikäiset lapset asuvat vanhempiensa luona. Täysi-ikäisinä he muuttavat pois lapsuudenkodistaan ja aloittavat oman elämän.

• Pohjoismainen normalisaatioperiaate ei tarkoita, että kehitysvammaisten ihmisten pitäisi mukautua yhteiskunnan normeihin, vaan sitä, että heillä tulisi olla mahdollisuus kokea samat elämänkaaren siirtymät ja vaiheet kuin muillakin ihmisillä.

Itsenäistyminen on kuitenkin kehitysvammaisille ihmisille usein monimutkainen ja yksilöllistä tukea vaativa prosessi. Se onnistuu harvoin ilman palvelujärjestelmän mukanaoloa.

Valtioneuvoston vuonna 2010 tekemän periaatepäätöksen mukaan kotona asuvien aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden muuttoa lapsuudenkodistaan helpotetaan tarjoamalla asumisratkaisuja, yksilöllisiä palveluja ja tukea. Palvelujärjestelmään kohdistuukin näiltä osin kehittämistarpeita, sillä nykytilanteessa osalla aikuisista kehitysvammaisista kotoa pois muutto on estynyt yksilöllisiä tarpeita vastaavien asumispalvelujen puutteen vuoksi.

Kun aikuinen kehitysvammainen lapsi muuttaa pois kotoa, aikuisten lasten ja vanhempien hoivasuhde ei välttämättä katkea, mutta muuttaa muotoaan. Vastuuta siirtyy vanhemmilta kehitysvammaiselle henkilölle itselleen ja hänen lähityöntekijöilleen. Samalla myös vanhemmilla vapautuu aikaa ja voimavaroja hoivatyöstä muihin toimintoihin ja tehtäviin.

• Lue lisää omaishoidosta Omaishoitajaliiton sivuilta.
• Omaishoidon tuki