Asiakassuunnitelma (palvelusuunnitelma)

Video: Mikä on Palvelusuunnitelma?

Asiakassuunnitelma (palvelusuunnitelma) on hyvinvointialueen sosiaaliviranomaisten kanssa laadittu suunnitelma, johon kirjataan ne avun, tuen ja kuntoutuksen muodot, joita asiakas tarvitsee arjessaan.

Asiakassuunnitelma on lakisääteinen.

Asiakassuunnitelmassa on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen tuen tarve. Suunnitelma on laadittava henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi.

Suunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

Palvelujen ja tukitoimen tarpeen selvittäminen on aloitettava seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun henkilö, hänen edustajansa tai omaisensa on ottanut yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalipalveluista vastaavaan viranomaiseen.

Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi lisäaikaa.

Asiakassuunnitelmaan kirjattua palvelua tai tukitoimea tulee hakea erikseen hakemuksella. Pelkkä kirjaus suunnitelmaan ei vielä oikeuta palvelun saamiseen. Palvelua hakiessa kannattaa liitteeksi laittaa lääkärin, psykologin, terapeutin, opettajan tai muun vastaavan asiantuntijan lausunto.

Miten asiakassuunnitelma tehdään?

Asiakassuunnitelman laadinta käynnistyy niin, että asiakas ottaa yhteyttä oman hyvinvointialueensa sosiaalityöntekijään ja pyytää palvelutarpeen arvioinnin tekemistä. On tärkeää, että asiakas ja hänen perheensä tai läheisensä miettivät jo etukäteen, millaista tukea tai kuntoutusta asiakas tarvitsee.

Hyvinvointialueella käytössä oleva palvelusuunnitelmalomake kannattaa pyytää itselle etukäteen tutustuttavaksi ja jäsentämään omia ajatuksia.

Asiakkaan ja hänen läheistensä kannattaa pyytää, että sosiaalityöntekijä tulisi ainakin kerran käymään asiakkaan kotona ennen asiakassuunnitelman laatimista.

Hyvä asiakassuunnitelma

Hyvässä asiakassuunnitelmassa perehdytään asiakkaan tämänhetkiseen elämäntilanteeseen sellaisena kuin asiakas itse sen kokee. Asiakkaan elämään voi kuulua erilaisia toimintaympäristöjä, kuten koti, päiväkoti, koulu, työpaikka, vapaa-ajan kerhot, isovanhemmat jne., ja kaikki nämä otetaan huomioon. Hyvässä asiakassuunnitelmassa on

• kuvaus asiakkaan tämänhetkisistä tuki- ja turvaverkoista
• kuvaus asiakkaan saamista tuki- ja kuntoutuspalveluista
• asiakkaan ja palveluiden antajien arviot siitä, miten nämä palvelut ovat vastanneet asiakkaan tarpeita ja toiveita.

Asiakkaan itsensä määrittelemät tarpeet ja voimavarat:

• Asiakkaan määrittelemät lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet.
• Asiakkaan ehdotukset siitä, millaista tukea ja millaisia palveluita hän tarvitsee, miten paljon ja millä aikataululla.
• Asiakkaan oma näkemys siitä, mikä on näiden tärkeys- ja kiireellisyysjärjestys.

Sopimus toteutettavista palveluista ja tukimuodoista:

• Toteutettavat palvelut ja tukimuodot.
• Vastuuhenkilöiden nimeäminen ja heidän yhteystietonsa.
• Päätökset palveluiden toteutumisen seurannasta ja tarkistusajankohdasta.
• Asiakkaan tai hänen edustajansa sekä palveluiden järjestäjän (hyvinvointialueen) edustajan allekirjoitukset.

Hyvään asiakassuunnitelmaan on kirjattu myös asiakkaan lupa siihen, että kopio suunnitelmasta tai jostakin sen osasta voidaan antaa erikseen nimetylle taholle. Myös tietojen luovuttamisen tarkoitus kirjataan. Asiakas vahvistaa luvan allekirjoituksellaan.

• Tutustu palvelusuunnittelun apuvälineeseen: Hyvän elämän palapeli. Työkirja perheiden palvelusuunnittelun tueksi.

Asiakassuunnitelma ja muut asiakkaalle laaditut suunnitelmat

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa tehdään asiakkaille monenlaisia suunnitelmia. Päivähoidossa olevalle vammaiselle lapselle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma, keskussairaalassa tehdään kuntoutussuunnitelma. Koulussa olevalle oppilaalle voidaan tehdä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Ryhmäkodissa asuvalle aikuiselle voidaan tehdä oma ohjaus- tai kuntoutussuunnitelma.

Nämä suunnitelmat ohjaavat ammattihenkilöiden toimintaa kunkin asiakkaan kanssa. Yksikään näistä suunnitelmista ei korvaa palvelusuunnitelmaa. Esimerkiksi HOJKS ohjaa opettajaa antamaan lapselle hänen tarpeidensa mukaista opetusta, mutta ei kerro sitä, että koululaisenkin vanhemmat voivat tarvita lapselleen tilapäistä hoitopaikkaa. Palvelusuunnitelma on kokonaissuunnitelma, joka kattaa kaikki elämänalueet. Se on ikään kuin sateenvarjo yksityiskohtaisempien suunnitelmien yllä.

Palveluohjaaja on asiakkaan tai perheen oma yhdyshenkilö

Silloin, kun asiakkaalla on monenlaisia avun, tuen ja kuntoutuksen tarpeita, tarvitaan tukea ja tietoa tarpeiden ja palveluiden yhteen sovittamiseen. Parasta olisi, jos asiakkaalla tai perheellä olisi oman hyvinvointialueen sosiaalitoimessa oma yhdyshenkilö, palveluohjaaja, jonka kanssa asiakas tai perhe voisi jäsentää tuen ja palveluiden tarvettaan. Palveluohjaaja toimii asiakkaan apuna ja tukena. Tällaista tukea tarvitaan erityisesti elämän siirtymävaiheissa, kun moni asia muuttuu yhtä aikaa. Tällainen siirtymävaihe on esim. lapsen siirtyminen kotihoidosta päiväkotiin.

Palveluohjaajana voi olla sosiaalityöntekijä, avohoidon ohjaaja tai vaikkapa palveluohjaajan tehtäviin kouluttautunut työpaikan tai ryhmäkodin lähiohjaaja. Tärkeintä on, että asiakas tai perhe luottaa häneen. Siksi palveluohjaajaksi voidaan nimetä vain asiakkaan tai perheen hyväksymä henkilö. Yhdessä asiakkaan kanssa pohditaan, keille kaikille tiedotetaan siitä, kuka toimii asiakkaan tai perheen palveluohjaajana.