Päivätoiminta

Päivätoiminta on pääasiassa vaikeimmin vammaisille tarkoitettua toimintaa. 

Päivätoiminnan lähtökohtana ovat kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen yksilölliset tiedot, taidot ja kokemukset. Mitä enemmän taitoja on, sitä vaativampaa ja monipuolisempaa toiminta on. Mitä suurempaa tuen tarve on, sitä enemmän järjestetään aikuisuutta, oppimista ja kommunikaatiota tukevaa pienryhmätoimintaa. Jotkut osallistuvat päivätoimintaan viitenä päivänä viikossa, osa harvemmin. Osallistumisen määrästä sovitaan yksilöllisesti.

• Päivätoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella.
• Päivätoimintaa järjestetään muun muassa toimintakeskuksissa, joissa voi olla myös työtoimintaa.
• Päivätoimintaan hakeudutaan sosiaalityöntekijän kautta.

Päivätoiminta pähkinänkuoressa

• työ- ja toimintakeskuksissa
• kehitysvammaisten erityishuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella
• noin 5 000 - 6 000 henkilöä

Päiväaikaisen toiminnan kehittäminen

Päivätoiminta ei tähtää työllistymiseen, vaan kuntoutukseen ja mielekkään päiväaikaisen toiminnan järjestämiseen. Päivätoiminta nykyisellään sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista.

• Suurissa ryhmissä toteutettavan massatoiminnan aika on ohi, sillä se ei vastaa yksilöllisiin tarpeisiin.
• Päivätoiminnan tulisi tarjota mielekästä toimintaa, jolloin kunkin vammaisen henkilön omien toivomusten ja tarpeiden tulisi määrätä sen sisältö.

Päivätoiminnan tarvetta lisää kehitysvammapalvelujen asiakkaiden ikääntyminen, mistä seuraa toimintakyvyn laskua ja avun ja tuen tarpeiden lisääntymistä.

Tulevaisuuden päivätoiminta

Kehitysvamma-alan neuvottelukunta (KVANK) on laatinut osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit. Laatukriteereiden tarkoituksena on viitoittaa suuntaa tulevaisuuden palveluille.

Tulevaisuuden palveluissa tavoitteeksi asetetaan entistä selkeämmin vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työllistymisen edistäminen.

Laatukriteerit on tarkoitettu työ- ja arviointivälineeksi palvelujen tuottajille, ostajille, käyttäjille ja valvontaviranomaisille.

Laatukriteereiden taustalla ovat mm. sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevien palvelujen kehittämistyö sekä 10.6.2016 voimaan astuva YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukeva työryhmä (nk. TEOS-työryhmä) ehdotti loppuraportissaan vuonna 2014, että sosiaalihuollon palvelut jakautuisivat jatkossa kahteen osaan: kohti työelämää vieviin palveluihin ja muuta osallisuutta tukeviin palveluihin. Lue lisää TEOS-työryhmän ehdotuksista.