
Hei ope!
Keskimäärin lähes jokaisessa koululuokassa voi olla lapsi tai nuori, jolla on FASD. Erityisluokissa heitä on paljon. FASD on paljon yleisempi kuin esimerkiksi autismi tai cp-vamma. FASDin esiintyvyyttä ei ole Suomessa tutkittu, mutta tutkimukset naisten raskaudenaikaisesta alkoholinköytöstä ovat samalla tasolla kuin länsimaissa keskimäärin, joissa esiintyvyyttä on tutkittu tarkemmin.
Tuen tarve on yksilöllistä mutta pysyvää
FASD-lapset ja -nuoret tarvitsevat koulussa yksilöllistä tukea. Tuen tarve vaihtelee lapsesta ja nuoresta toiseen, mutta yhteistä kaikille on se, ettei tuen tarve häviä lapsen kasvaessa, vaan usein sen tarve jopa kasvaa. Haasteet koulussa lisääntyvät lapsen siirtyessä ylemmille luokille. Tätä asiaa ei aina osata ottaa huomioon, ja usein se vaikeuttaa FASD-nuorten siirtymistä jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Jokaisella lapsella ja nuorella on omat yksilölliset haasteensa ja vahvuutensa. Vahvuuksiin pohjautuvat opetustavat tuottavat parhaita tuloksia.
Hei ope! Ota vinkit talteen
Lyhyt kuvitusvideo: Tietäisipä ope tämän FASDista.
Olemme koonneet printattavia huoneentauluja, joissa on vinkkejä opettajille siihen, miten tukea FASD-lapsia ja -nuoria koulussa. Niitä on neljä erilaista.
- Hei ope! Mulla on FASD (pdf, 470 kt)
- Vinkkejä opettajille FASD-oppailaiden tukemiseen (pdf, 348 kt)
- Kehityksellinen ikä ja FASD (pdf, 119 kt)
Jos sinulla on kysyttävää, voit lähettää sähköpostia fasdsuomi(at)kvl.fi tai olla yhteydessä Kehitysvammaliiton FASD-asiantuntijoihin:
Sari Somer, FASD-asiantuntija, Kehitysvammaliitto
sari.somer(at)kvl.fi
puh. 044 906 3765
Mira Vihmo, suunnittelija, Kehitysvammaliitto
mira.vihmo(at)kvl.fi
puh. 040 451 7531
Viimeksi päivitetty 08.09.2025