Päätöksenteon tukeminen

Päätöksenteon tukemisella tarkoitetaan toimintaa, jolla vahvistetaan tukea tarvitsevan ihmisen itsemääräämistä arjen asioissa. Päätöksenteon tukemisen tavoitteena on kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja.

Jokaisella meistä on oikeus, oma tahto ja kyky tehdä päätöksiä omasta elämästä. Kehitysvammaisilla ihmisillä voi olla vaikeuksia esimerkiksi asioiden havaitsemisessa, tiedon vastaanottamisessa ja sisäistämisessä sekä tiedon soveltamisessa uusissa tilanteissa. Siksi he voivat tarvita päätöksentekoon tukea.

Kehitysvammaisilla henkilöillä ei välttämättä ole kokemusta valintojen ja päätösten tekemisestä, vaan asioita on mahdollisesti päätetty heidän puolestaan. Jos päätöksentekoa koskeva asia on kokonaan uusi, tietoa vaihtoehdoista täytyy antaa ja vaihtoehtoja pitää pystyä mahdollisuuksien mukaan kokeilemaan.

• Pienissä arjen asioissa läheinen tai tuttu työntekijä voi auttaa etsimään tietoa, ymmärtämään vaikeita asioita ja syy-seuraus-suhteita sekä pohtimaan eri ratkaisujen etuja ja haittoja.
• Elämän suurissa ratkaisuissa ja tilanteissa, joissa henkilö ei tuettunakaan pysty ilmaisemaan omaa mielipidettään, tukea antavan ihmisen vastuu voi kasvaa niin suureksi, että tarvitaan muodollisempaa ja lakiin kirjattua tuetun päätöksenteon järjestelmää. Tällainen järjestelmä on käytössä mm. Kanadassa. Suomessa tällaista järjestelmää ei ole vielä käytössä. Lue lisää tuetun päätöksenteon järjestelmästä.

Mitä päätöksenteko edellyttää?

Ihmisen kyky tehdä päätöksiä riippuu tilanteesta ja kulloinkin päätettävästä asiasta. Joistakin asioista päättäminen voi olla helppoa, vaikka joidenkin muiden asioiden päättäminen ei onnistuisi lainkaan tai olisi erittäin vaikeaa. Kyky päätöksentekoon voi myös vaihdella ja muuttua ajan myötä.

Tehdäkseen päätöksiä henkilö tarvitsee tiivistäen seuraavia asioita:

• Ymmärrys: Henkilö ymmärtää sen asian, josta hän on päättämässä.
• Arvostelukyky: Henkilö osaa verrata tekemänsä päätöksen tärkeyttä suhteessa omiin arvoihinsa, itselle tärkeisiin asioihin ja tulevaisuuteen. Henkilö ymmärtää vaihtoehtoisten päätösten seuraukset.
• Päättelykyky: Henkilö osaa punnita päätöksen edut ja haitat sekä arvioida sitä, mitä päätöksestä mahdollisesti seuraa.
• Kyky tehdä valintoja: Henkilö osaa ja pystyy ilmaisemaan oman mielipiteensä muille.
• Tietoisuus omista arvoista ja itselle tärkeistä asioista: Henkilöllä on hyvä itsetuntemus ja hän tietää, mikä on itselle hyväksi. Itsetuntemuksen lisäämisessä apua voi olla esim. yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta.

Päätöksenteon tukeminen arjessa

Päätöksenteon tukemisen lähtökohtana on ajatus siitä, että jokainen, myös apua tarvitseva ihminen, kykenee tekemään päätöksiä. Se edellyttää ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Tavoitteena on kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja.

Päätöksenteossa tarvitaan useimmiten myös ympäristön tukea. Käytännössä henkilöllä voi olla esim. tukiverkosto, joka tuntee hänet hyvin, tukee valintojen tekemisessä ja auttaa pohtimaan vaihtoehtoja ja päätösten seurauksia.

Apu valintoihin ja päätöksentekoon voi olla esimerkiksi apua

• vaikeiden asioiden ymmärtämiseen
• tiedonhankintaan
• tukitoimien ja palvelujen tarpeen arviointiin sekä niiden hakemiseen
• asunnon tai työpaikan valintaan
• henkilökohtaisiin valintoihin ja arkipäivän asioiden pohtimiseen
• vaihtoehtojen etsimiseen ja niiden punnitsemiseen
• tehtävän valinnan tai ratkaisun etujen ja haittojen punnitsemiseen.

Valintojen ja päätösten tekeminen edellyttää harjoittelua. Kertaalleen tehty ei-niin-onnistunut päätös ei tarkoita sitä, ettei henkilö enää jatkossa voisi tehdä uusia valintoja ja päätöksiä, myös samasta asiasta.

Nämä asiat auttavat tukemaan päätöksentekoa:

1. Sinulla on oltava käsitys henkilön kyvyistä. Älä automaattisesti oleta, ettei henkilö pysty. Oleta sen sijaan, että hän pystyy.
2. Jokaisen pyrkimyksen tulee tukea henkilöä tekemään päätöksiä. Tarjoa hänelle hänen tarvitsemaansa yksilöllistä ja oikeanlaista tukea.
3. Kaikilla on oikeus tehdä myös ei-niin-viisaita päätöksiä. Muista, että loppujen lopuksi valinta on henkilöstä itsestään kiinni. Tämä ei kuitenkaan tarkoita henkilön asettamista vaaraan.
4. Kaikki se, mitä tehdään niiden henkilöiden puolesta, joiden oma kapasiteetti ei riitä, tulee tehdä henkilön etua ajatellen. Mieti, onko tehtävä päätös seurauksineen parasta juuri kyseiselle henkilölle.
5. Henkilön edun nimissä tehdyistä päätöksistä tulee aiheutua mahdollisimman vähän rasitetta henkilön vapaudelle ja perusoikeuksien toteutumiselle. Muista, että kehitysvammaisella henkilöllä on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin.

Kun autat päätöksenteossa, kysy itseltäsi ainakin nämä:

1. Ymmärränkö täysin, mikä kyseiselle henkilölle on elämässä tärkeää? Mikä on tärkeää hänen kommunikaationsa näkökulmasta?
2. Olenko paras henkilö tukemaan juuri tämän tietyn päätöksen tekemisessä?
3. Onko se tieto, mitä minulla on ja mitä kerron henkilölle, olennaista tehtävän päätöksen kannalta?
4. Esitänkö käytössäni olevan tiedon tavalla, jonka henkilö voi ymmärtää?
5. Esitänkö käytössäni olevan tiedon oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan?
6. Olenko tehnyt parhaani edistääkseni henkilön omaa päätöksentekoa tässä asiassa?

Ihmisellä on oikeus tehdä myös ei-niin-viisaita päätöksiä

Meillä kaikilla, myös apua ja tukea tarvitsevalla henkilöllä, on oikeus tehdä myös vähemmän onnistuneita valintoja ja päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ihmisen jättämistä oman onnensa nojaan eikä tarkoituksellista henkilön turvallisuuden vaarantamista.

Ihmisellä on oltava myös mahdollisuuksia oppia tekemistään valinnoista ja niiden seurauksista.

Keskeistä on auttaa ihmistä ymmärtämään

• mitä vaihtoehtoja on
• millaisia eri mahdollisuuksia voisi olla
• millaisia seuraamuksia erilaisilla päätöksillä saattaa olla.

Yhdeksän periaatetta päätöksenteossa tukemiseen

Kehitysvammaliiton Tikoteekki on yhdessä Kehitysvammaisten Tukiliiton kanssa muotoillut periaatteet päätöksenteossa tukemiseen.

Periaatteet on tarkoitettu kaikenlaisten ihmisten päätöksenteossa tukemiseen. Myös ihmisellä, jolla on vaikeus ymmärtää tai tuottaa puhetta, on oikeus ilmaista mielipiteitään ja saada tarvitsemaansa tukea. Tukijan tulee mukauttaa tukemisen tapa puhevammaisen ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jokaisen periaatteen lopussa on esimerkki, mitä tämä voi käytännössä tarkoittaa.

1. Ihminen on toimija, kun hän itse päättää ja tekee asioita itse

• Tuettava tekee itse päätöksiä ja toteuttaa niitä.
• Tukija kunnioittaa ihmisen omaa toimijuutta ja mahdollistaa sen toteutumisen. Tukija auttaa ihmistä toiminnan vaikutusten ymmärtämisessä. Vaikutuksien ymmärtämistä helpottavat tiedon lisäksi asioiden kokeileminen ja tekeminen.

”Minusta on kivaa käydä kesäisin uimarannalla. Haluaisin jatkaa harrastusta talvella joko kotini lähellä olevassa uimahallissa tai kauempana olevassa hallissa, josta löytyy myös puulämmitteinen sauna. Minun on vaikeaa ymmärtää muiden puheesta, mitä he kertovat uimahalleista. Ystäväni näyttää uimahallien nettisivuilta kuvia ja videoita. Käyn testaamassa kumpaakin vaihtoehtoa. Valitsen uimahallin, jossa on puulämmitteinen sauna, vaikka sinne on pitempi matka."

Kuva: perinteinen puulämmitteinen sauna.

2. Ihminen saa tarvittaessa tukea päätösten tekemiseen

• Tuettava henkilö voi päättää itse, ja saa päätöksentekoon itselleen sopivaa tukea, jos tarvitsee sitä. Hän saa harjoitella päätöksen tekemistä.
• Tukija ajattelee, että kaikki pystyvät päättämään sopivan tuen avulla. Hän ei päätä tuettavan puolesta, vaan rohkaisee ja tukee häntä valitsemaan itse.

”Tänään telkkarista tulee samaan aikaan lempiohjelmani, Koko Suomi leipoo ja Lassie-elokuva. Ohjaaja tulee juttelemaan kanssani ja viittoo 'leipoa' vai 'koira'. Taputan reittäni sen merkiksi, että valitsen Lassie-elokuvan.”

Kuva: "leipoa" viittomakielellä.

Kuva: "koira" viittomakielellä.

3. Tuki on monipuolista ja yksilöllistä

• Tuettava saa tukea sen verran ja sellaisissa tilanteissa kuin sitä tarvitsee. Tukemisen tapa on hänen tarpeisiinsa sopiva.
• Tukija hallitsee erilaisia tapoja, joilla voi tukea ihmisen päätöksentekoa. Hän osaa mukauttaa tapansa tuettavan ihmisen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Hän varmistaa, että tuettavan ihmisen sekä hänen tahtonsa tulkitsemisen sekä päätöksen kannalta tärkeät, tuettavan itse valitsemat ihmiset voivat olla mukana.

”Musakerhoon tulee uusi ohjaaja, joka ei tunne tapaani kommunikoida. Näytän hänelle kommunikointipassiani, jossa kerrotaan, mikä auttaa minua ymmärtämään ja millaisilla tavoilla kerron mielipiteeni.”

Kuva: yksisivuinen kommunikointipassi.

• Lisätietoa kommunikointipasseista (Papunet)

4. Päätökset perustuvat ihmisen omiin mieltymyksiin ja tahtoon

• Tuettava tekee oman tahtonsa mukaisia päätöksiä. Jos hän ei vielä tiedä, mitä hän tahtoo, tuki auttaa häntä tunnistamaan hänen tahtonsa ja mieltymyksensä.
• Tukija tutustuu ihmiseen ja hänelle tärkeisiin asioihin. Hän tukee ihmistä tekemään päätöksiä hänen tahtonsa ja mieltymystensä mukaisesti ja on hänen puolellaan. Hän tiedostaa, että tahto ja mieltymykset ovat usein tai joskus eri asioita kuin ihmisen etu. Hän on kuitenkin mahdollisimman neutraali ja puolueeton suhteessa päätettävään asiaan.

”Rakastan olla kyydissä, kun auto ajaa lujaa. Perheenjäseneni miettivät, miten jokaiseen päivään saisi lisää vauhtia. Käymme päivittäin ulkoilemassa läheisellä lenkkipolulla. He ovat silloin alkaneet työntää pyörätuoliani todella vauhdikkaasti. Nauran innoissani, kun tunnen tuulen kasvoillani. Pyörätuolini on kuin formula-auto.”

Kuva: pyörätuoli.

Kuva: formula-auto.

5. Kaikenlaiset päätökset ovat sallittuja

• Tuettava voi tehdä oman tahtonsa ja mieltymyksensä mukaisia päätöksiä. Myös sellaisia, jotka tuntuvat muista ihmisistä vääriltä ja huonoilta.
• Tukija ajattelee, että ihminen saa tehdä kaikenlaisia päätöksiä. Hän tiedostaa, että tahdon ja mieltymysten mukaiset päätökset voivat olla eri asia kuin ihmisen edun mukaiset päätökset. Tukija tiedostaa, että huonot tai väärät päätökset voivat olla oppimisen kannalta tärkeitä. Päätöksiä ja niiden seurauksia on mahdollista pohtia etu- ja jälkikäteen yhdessä tuettavan kanssa.

”Pelaan tosi paljon tietokoneella ja tapaan pelatessa kavereitani, jotka myös käyttävät katseohjausta kommunikoidessaan. Avustajan mielestä olen aina tosi väsynyt enkä jaksa lähteä mihinkään. Keskustelemme pelaamisen hyödyistä ja haitoista. Päätän jatkaa pelaamista entiseen malliin, koska se on minulle tärkeää.”

Kuva: esimerkki Grid 3 -näyttönäppäimistöstä, jota voidaan käyttää kosketuksella tai katseella.

• Apuvälineiden helppokäyttöisyys ja ohjaintavat (Papunet)

 6. Päätöksen ja mielipiteen saa vaihtaa

• Tuettava saa muuttaa mielipiteensä ja päättää uudelleen asiasta.
• Tukija tiedostaa, että uusien kokemusten ja tiedon kautta ihmisen mielipide tai päätös voi muuttua.

”Ilmaisin keskustelumaton (Talking Mats) avulla, että haluan töihin ruokakauppaan. Huomasin, ettei se olekaan minun juttuni. Juttelin työhönvalmentajani kanssa uudelleen keskustelumaton avulla muista vaihtoehdoista. Kerroin, että pidän kukista ja ulkoilusta. Sain uuden työpaikan puutarhalta.”

Kuva: keskustelumatto.

• Talking Mats -keskustelumattomenetelmä (Papunet)

7. Tukijan tai tukijat saa valita itse tai heidän valitsemisessaan voi olla mukana

• Tuettava voi valita itse tukijansa, tai osallistua tukijoiden valintaan.
• Tukija huolehtii siitä, että tuettava voi valita itse tukijansa. Hän voi ehdottaa itseänsä tai muita päätöksenteon tukijaksi. Hän auttaa valitsemaan sopivat henkilöt päätöksenteon tukijoiksi.

”Läheiseni halusivat, että mielipiteeni tulee varmasti huomioiduksi, kun muutan uuteen kotiin. He ehdottivat, että kokoamme päätöksentekoni tueksi tukiringin. Minulle näytettiin valokuvia mahdollisista tukiringin jäsenistä. Kerroin ilmeilläni ja olemuksellani, kenet halusin mukaan.”

8. Tuen vastaanottaminen on vapaaehtoista

• Tuettava voi kieltäytyä tuesta.
• Tukija kunnioittaa ihmisen mielipidettä ja halua olla ottamatta tukea vastaan. Hän pyrkii ymmärtämään, miksi tuettava ei halua ottaa tukea vastaan. Hän ottaa selvää, olisiko joku toinen ihminen hänelle sopivampi tukija.

”Olen lähdössä päivätoimintaan. Kiireinen ohjaaja tulee auttamaan minua. Alan vastustella – huudan kovaa ja jännitän kehoni kaarelle. Ohjaaja huomaa mielipiteeni ja hakee paikalle toisen tukijan. Hän alkaa jutella pehmeällä äänellä. Rauhoitun.”

Kuva: tunnekuva - vihainen.

Kuva: tunnekuva - tyytyväinen, iloinen.

9. Tuki perustuu kunnioittavaan kohtaamiseen, hyvään vuorovaikutukseen ja luottamukseen

• Tämä periaate läpileikkaa kaikkia periaatteita. Mikäli tämä periaate ei toteudu, on todennäköistä, että muutkaan periaatteet eivät toteudu hyväksyttävällä tavalla.

”En tiedä, mitä päättäisin. Minun on turvallista pohtia asiaa tietyn ihmisen kanssa. Hän on aidosti kiinnostunut minusta. Hän pysähtyy kuuntelemaan ja antaa minulle tilaa. Hän kertoo myös omia ajatuksiaan. Ymmärrän hänen tapaansa viestiä minulle. Hän haluaa ymmärtää minun näkökulmani.”