Haastava käyttäytyminen

Ympäristön huomio kiinnittyy helposti kehitysvammaisen ihmisen erikoiseen ja toisinaan häiritseväänkin käyttäytymiseen. Puhe kääntyy helposti "ongelmakäyttäytymiseen" tai "käyttäytymisongelmaan", joka yritetään kieltää tai poistaa esimerkiksi lääkityksellä.

Käyttäytymisen taustalta voi kuitenkin löytyä hyvin moninaisia syitä. Kehitysvammaisen henkilön haastavaksi koetun käyttäytymisen, kuten aggressiivisuuden tai itsensä vahingoittamisen, syynä eivät aina ole mielenterveyden pulmat, vaan kyseessä voi olla myös kuulluksi tulemisen puute tai esimerkiksi tunnistamattomat aistivääristymät. Haastava käyttäytyminen voi olla ihmisen ainut keino pyrkiä selviytymään vaikeista tilanteista ja ympäristön vaatimuksista.

Kehitysvammaisen ihmisen haastavan käyttäytymisen syiden huolellinen selvittäminen on arkielämän tuen ja hoidon järjestämisen välttämätön lähtökohta. Kun kyse on mielenterveyden ongelmista, on lääkitys usein tarpeen. Sen sijaan kommunikaation ja sosiaalisten suhteiden tukemista lääkitys ei yleensä auta.

Vuorovaikutuksen, kommunikaation ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja tukeminen vaativat työntekijöiltä sekä lähi-ihmisiltä halua etsiä ratkaisuja haastaviin tilanteisiin ja pureutua käyttäytymisen taustasyihin.

• Haastavakin oirekäyttäytyminen voi yksilön näkökulmasta olla ainut keino tulla kuulluksi.
• Työntekijöillä ja kehitysvammaisen ihmisen läheisillä on keskeinen rooli selvitettäessä haastavan käyttäytymisen juurisyitä.

On tärkeää erottaa, milloin kyse on mielenterveyden häiriöstä ja milloin haastavan tilanteen ja/tai käyttäytymisen taustalta löytyy muita syitä. Tärkeää on pohtia, missä määrin haastavan käyttäytymisen taustalta löytyy itsemääräämistä heikentäviä tekijöitä, esimerkiksi kokemuksia siitä, ettei voi itse vaikuttaa siihen mitä tapahtuu.

• Itsemääräämisoikeus
• Yksilökeskeinen työote
• Papunet - vuorovaikutus ja kommunikointi kuuluvat kaikille