Avotyötoiminta

Avotyötoiminta on tavallisilla työpaikoilla toteutettavaa työtoimintaa. Avotyötoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Avotyötoiminnassa on yli 2 000 kehitysvammaista henkilöä.

Avotyötoiminta ei ole palkkatyötä. Avotyötä on kritisoitu kehitysvammapalveluna, koska se täyttää monesti palkkasuhteisen työn tunnusmerkit ilman, että työntekijä saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai lakisääteisiä työterveyden palveluja.  

Video: "Avotyötoimintaa Koivupirtissä" (Kehitysvammaisten Tukiliitto).

Työtehtävät ja työaika

Avotyöntekijät työskentelevät erilaisissa avustavissa tehtävissä kuntien palveluyksiköissä sekä yrityksissä muun muassa keittiö- ja siivoustöissä sekä kaupan ja kiinteistönhuollon tehtävissä. Avotyöntekijöitä on myös avustavissa hoivatehtävissä päiväkodeissa ja vanhustenhuollossa. Avotyön työaikaan vaikuttavat työntekijän voimavarat ja työnantajan tarpeet. Työajasta sopivat työnantaja, työkeskuksen henkilökunta ja työntekijä. Avotyöntekijä voi työskennellä osan viikosta työpaikalla ja osan toimintakeskuksessa.

Työosuusraha

Kunta voi maksaa avotyötoiminnasta työosuusrahaa 0-12 euroa päivässä, keskimäärin 5 euroa päivässä. Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, jos sitä maksetaan enintään 12 euroa päivässä. Työosuusrahan määrästä päättävät työkeskus ja työkeskusta ylläpitävä organisaatio.

Työnantaja voi maksaa työntekijän työpanoksesta korvauksen työkeskukselle. Avotyöntekijällä on oikeus ilmaiseen kuljetukseen työpaikalleen, jos avotyötoiminta perustuu kehitysvammaisten erityishuoltolakiin.

Avotyötoiminta pähkinänkuoressa

  • toteutetaan tavallisella työpaikalla
  • kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella
  • työosuusraha 0-12 e / päivä, keskimäärin 5 e / päivä
  • avotyötoiminnassa yli 2 000 henkilöä