Henkilökohtainen budjetointi Suomessa

Henkilökohtaista budjetointia toteutetaan muun muassa Alankomaissa, Belgiassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Australiassa.

Suomessa henkilökohtaista budjetointia on kokeiltu toistaiseksi laajamittaisimmin Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tiedän mitä tahdon! -projektissa (2010–2014) (ks. Palveluprojektit).

Henkilökohtaista budjetointia kokeiltiin projektissa 30:n vammaispalveluja käyttävän henkilön sekä Vantaan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kanssa. Tutustu projektissa saatuihin tuloksiin ja kokemuksiin.

Henkilökohtaista budjetointia on kehitelty ja kokeiltu myös muun muassa Helsingin kaupungin vanhuspalveluissa (pdf, www.hel.fi) ja Tampereen kaupungin omaishoidon tuessa (pdf, www.sitra.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on valmistellut muistion (pdf, www.thl.fi) siitä, mitä henkilökohtaisen budjetoinnin järjestelmän käyttöönotto edellyttäisi Suomessa. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto on julkaissut selvityksen henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuuksista ja edellytyksistä asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisessa.

Hallitus on linjannut osana valmisteilla olevaa sote-uudistusta, että suomalaisessa valinnanvapausmallissa valinnanvapauden toteuttamisen pääkeinot ovat:

1. laajasti perustason palveluja tarjoava sosiaali- ja terveyskeskus
2. suppeamman palveluvalikoiman omatiimi tai sote-asema
3. palveluseteli
4. henkilökohtainen budjetointi.

Hallituksen linjauksen mukaan henkilökohtainen budjetointi antaa uusia mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin ja samalla vahvistaa käyttäjän osallistumismahdollisuuksia ja saada integroituja palveluita. Henkilökohtaisen budjetoinnin avulla saadaan esim. vanhusten ja vammaisten palvelukokonaisuuksia ja niiden osia valinnanvapauden piiriin. Sosiaalihuollossa henkilökohtainen budjetointi tukee asiakkaan omaa osallistumista ja itsemääräämisoikeutta.

Kuva: Timo Rajakallio