Laitosasumisen lakkauttaminen

Laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten henkilöiden määrä oli suurimmillaan kehitysvammalain voimaantulon aikoihin vuonna 1978. Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä alkoi laskea 1980-luvulta alkaen ja nopeutui 1990-luvun taloudellisen laman myötä. Toukokuussa 2009 pitkäaikaisessa hoidossa kehitysvammalaitoksessa olevien määrä oli noin 2 000 henkilöä. Vuonna 2020 pitkäaikaisessa hoidossa kehitysvammalaitoksessa oli noin 400 henkilöä.

Laitosasumisen lakkauttaminen on herättänyt alalla kiivasta keskustelua jo vuosikymmenien ajan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 2007 selvityksen, jossa ehdotettiin laitosjärjestelmästä luopumista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kesällä 2009 valmistuneen ympäristöministeriön raportin mukaan vuoden 2015 lopussa kehitysvammalaitosten pitkäaikaispaikoilla tulisi olla enintään 500 henkilöä.

Hallitus on sittemmin tehnyt kaksi periaatepäätöstä liittyen kehitysvammaisten ihmisten asumiseen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseen. Kyseessä on nk. KEHAS-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea yksilöllistä asumista sekä uudenlaisten asumisratkaisujen kehittämistä.

Hallituksen 1. periaatepäätös - laitospaikkoja vähennetään

Hallitus hyväksyi tammikuussa 2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä vuosina 2010 - 2015. Periaatepäätöksellä linjattiin tulevaisuuden suuntaviivoiksi yksilölliset asumisratkaisut sekä asetettiin tavoitteeksi vähentää laitoshoitopaikkojen määrää huomattavasti, 2000 paikasta 500 paikkaan. Lisäksi ohjelmalla lähdettiin etsimään ratkaisuja lapsuudenkodeistaan muuttavien aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen tarpeeseen.

Tavoitteeksi asetettiin tuottaa ohjelmakaudella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella yhteensä 3600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Erityishuoltopiirien/kuntayhtymien ja kuntien sekä muiden toimijoiden tehtäväksi tuli laatia yhteistyössä alueellinen suunnitelma siitä, miten ohjelmakaudella edetään laitoshoidosta yksilöllisempiin asumisratkaisuihin.

Hallituksen 2. periaatepäätös - laitosasuminen lakkautetaan

Valtioneuvoston marraskuussa 2012 tekemä periaatepäätös antoi suuntaviivat jatkotyöskentelylle. Periaatepäätös linjaa, että laitosasuminen lakkautetaan Suomessa asteittain. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset, tehdä asumiseensa liittyviä valintoja yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä saada tarvitsemansa tukipalvelut. Periaatepäätös nojaa Suomen perustuslakiin sekä Suomen vuonna 2008 allekirjoittamaan YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, miten, missä ja kenen kanssa he asuvat.

Periaatepäätöksellä hallitus sitoutuu jatkamaan kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehittämään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Periaatepäätöksen tavoitteena on määritellä nk. KEHAS-ohjelman seuraava vaihe ja linjata laitosasumisen asteittaisen lakkauttamisen toimenpiteet sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palvelujen kehittäminen. Jotta laitosasuminen voidaan lakkauttaa, on tilalle kehitettävä yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluja. Ohjelman keskeisiä periaatteita ovat myös tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksisista, hallinnonalojen välinen yhteistyö sekä osaamisen kehittäminen.

Valtakunnallinen suunnitelma - laitoksista lähiyhteisöihin

Hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti on laadittu valtakunnallinen suunnitelma siitä, millä tavoin kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisessä edetään. Suunnitelmassa määritellään perusperiaatteet siirtymisessä laitoshoidosta lähiyhteisölliseen asumiseen. Perusperiaatteiden pohjalta esitetään ehdotukset toimenpiteiksi, joilla turvataan vammaisten ihmisten osallisuus ja oikeudet muutosprosessissa sekä laitoshoitoa korvaavien palvelujen kehittyminen.

Valtakunnallisen suunnitelman toimenpidealueet ovat seuraavat:

Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuus ja oikeuksien varmistaminen. Jokainen muutto laitoksesta tai lapsuudenkodista suunnitellaan yhteistyössä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Kaikille laitoksista tai kotoa muuttaville vammaisille henkilöille laaditaan palvelu- ja muuttosuunnitelma. Asuminen ja palvelut järjestetään tavallisilla asuinalueilla, tavallisissa asunnoissa, joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Asukkaat ovat vuokra- tai omistussuhteessa asuntoonsa. Lisäksi tarvitaan monimuotoista ja laadukasta pienryhmäasumista. Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämistä vahvistetaan ja heidän oikeuksistaan tiedotetaan.

Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen. Lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvu-ympäristöön varmistetaan kotiin tuotavilla lähipalveluilla, joita täydennetään tarvittaessa erityispalveluin. Palvelusuunnittelussa huomioidaan perheen kokonaisvaltainen tilanne. Vammaisille lapsille, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan, kehitetään pienryhmäkoteja (3 - 4 lasta). Lyhytaikaisiin palvelutarpeisiin kehitetään muita kuin laitosratkaisuja.

Palvelujen kehittäminen. Kunnat laativat tarveselvitykset kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen liittyvistä tarpeista sekä suunnitelmat näihin tarpeisiin vastaamisesta. Kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelut järjestetään osana yleistä terveydenhuoltoa, tarvittaessa räätälöityinä palveluina. Tarvittavan erityisosaamisen ylläpitäminen ja kehittyminen turvataan. Erityispalvelujen järjestämisvastuu on riittävän laajalla pohjalla, tarvittaessa valtakunnallisella tasolla.

Laitosasumisen lakkauttaminen. Vuonna 2016 laitoksissa on maksimissaan 500 asiakasta, ja laitosasuminen lakkaa vuoteen 2020 mennessä. Muutot toteutetaan hallitusti, ihmisten oikeuksia kunnioittaen. Asuntoja rakennettaessa huolehditaan siitä, että ko. asuntoihin muuttavien henkilöiden tarpeet ovat tiedossa jo asuntoja suunniteltaessa.

Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö. Alan työvoima- ja osaamistarpeet selvitetään sekä arvioidaan niitä suhteessa tutkintojen kehittämiseen. Tutkimusta ja systemaattista tiedonkeruuta vahvistetaan.

KEHAS-ohjelman tulokset

KEHAS-ohjelman loppuraportti valmistui keväällä 2016. Seurantaryhmä arvioi ohjelman tavoitteiden toteutumista keräämänsä kysely- ja haastatteluaineiston, työpajatyöskentelyn ja alueellisten suunnitelmien pohjalta. Lisäksi seurantaryhmä kokosi valtakunnallisesti hyviä käytäntöjä ja uudelaisia tapoja järjestää kehitysvammaisten asumista.