Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuesta vastaa hyvinvointialue, ja se perustuu lakiin omaishoidon tuesta. Hyvinvointialueen tulee huolehtia omaishoidon tuen järjestämisestä määrärahojensa puitteissa. 

Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hänelle annettavista sosiaalihuollon palveluista sekä vapaasta.

Hyvinvointialue ja omaishoitaja tekevät omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen. Sopimuksen liitteeksi hyvinvointialue, hoidettava ja omaishoitaja laativat yhdessä hoidettavalle hoito- ja palvelusuunnitelman.

Tuen myöntämisen edellytykset

Omaishoidon tuki tarkoittaa hoidettavalle annettavia palveluita ja omaishoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota, vapaata ja omaishoitoa tukevia palveluita.

• Tuen suuruus riippuu hoitotyön sitovuudesta ja vaativuudesta.

Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos

• henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa
• hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla
• hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia
• omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää
• hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva
• tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

(Ks. Laki omaishoidon tuesta 3 §.)

Kaikkien luettelossa mainittujen myöntämiskriteerien tulee täyttyä, jotta omaishoidon tukea voidaan myöntää.

Sopimus omaishoidosta

Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja hyvinvointialueen välinen sopimus, jossa sovitaan mm.

• hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruudesta
• hoitajalle järjestettävästä vapaasta
• sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä hoitajalle.

Sopimuksen liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma.

Hoitopalkkio

Hoitopalkkioita maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 461,99 e/kk (2024). Palkkion määrä voi olla tätä alempi, mikäli hoito ei ole ympärivuorokautisesti sitovaa ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä.

Hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen (esim. saattohoitotilanne) voi hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 923,99 (2024).

Omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa, josta peritään myös työntekijän eläkemaksu ja josta kertyy hoitajalle eläketurvaa. Hoitaja ei kuitenkaan ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen, hoidettavaan eikä hoidettavan huoltajaan.

Hoidettavalle annettavat palvelut

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia tarvittavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoidettavalle tarpeen mukaan järjestettäviä palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, tukipalvelut (esim. ateria-, kylvetys-, asiointi-, turva- ja kuljetuspalvelut), henkilökohtainen avustaja, apuvälineet, päivä- tai lyhytaikaishoito sekä kotisairaanhoito ja muut terveydenhuoltopalvelut. Tämän lisäksi hoidettava voi tarvita muitakin kuin omaishoidon tukena annettavia palveluja.

Omaishoitajalle annettavat palvelut

Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan tekemää hoitotyötä tukevat sosiaalihuollon palvelut. Lain edellyttämien sosiaalihuollon palvelujen lisäksi voidaan hyödyntää myös muita tukimuotoja tarpeen mukaan. Omaishoitotyön tukimuotoja ovat esimerkiksi vapaa-aika ja virkistys, neuvonta ja ohjaus, kodinsiivouksen kaltainen käytännön apu, vertaisryhmät ja terapia. Palvelujen järjestämiseen voidaan käyttää palveluseteliä.

Omaishoitajan vapaa

Kaikki omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat saavat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saavat vähintään kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa.

Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi myös silloin, kun hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta (enintään 5 - 7 tuntia arkipäivää kohti) kotinsa ulkopuolella käyttäen järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja, taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Vähäiset keskeytykset omaishoidossa eivät poista omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen.

Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla.

Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajalle kuukausittaisen vapaan lisäksi muita vapaapäiviä ja alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää muillekin omaishoitajille kuin ympärivuorokautisesti hoitoon sidotuille omaishoitajille.

Hoito omaishoitajan vapaan aikana

Hyvinvointialue huolehtii hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan ajaksi. Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö.

Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista hoidettavalle voi tulla maksettavaksi enintään 12,80 e/päivä (2024). Maksua ei lasketa mukaan terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoon.