Haku

Hakutulokset: yks (1215 artikkelia)

  1. Milloin yksilöllistetään?

    Hyvä kysyjä,

    anteeksi, että jouduit odottamaan vastausta kysymykseesi.

    Poikasi on otettu 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin. Näin ollen hänelle on tehty erityisopetukseen ottamispäätös, josta olet varmaan saanut päätöspaperin. Tämä päätös erityisopetukseen ottamisesta edellyttää, että pojallesi laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Suunnitelma tulisi tehdä yhdessä vanhempien kanssa.

  2. Yksilökeskeinen työote

    Ihmisen perusoikeus on tulla kohdelluksi itsenäisenä henkilönä, jolla on valinnanvapaus omassa elämässään ja mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan aktiivisena kansalaisena. Se on myös yksilökeskeisen työotteen ydintavoite.

    Kehitysvammaisen ihmisen elämän sisältö riippuu usein siitä, miten lähi-ihmiset hänen kanssaan toimivat ja miten hänen tarvitsemansa tukipalvelut on järjestetty.

  3. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu

    Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua on kehitetty 1970-luvulta alkaen erityisesti Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Suomessa sitä alettiin käyttää 1990-luvun lopulla palveluohjauksessa.

    Alunperin yksilökeskeinen elämänsuunnittelu kehitettiin laitoksista pois muuttavien ja itsenäistymässä olevien kehitysvammaisten henkilöiden tueksi. Nykyään yksilökeskeisen elämänsuunnittelun välineitä käyttävät mm. mielenterveyskuntoutujat ja ikääntyvät ihmiset.

  4. Yksilöllistetty opetussuunitelma

    Hyvä kysyjä,

    Arvelisin tuon valtakunnallisen kokeen olevan yleisen oppimäärän mukaan opiskeleville. Jo terve järki sanoo, että jos opetetaan yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan, silloin arvioidaankin opetetun mukaan. Eli jos ei ole opetettu yleisten tavoitteiden mukaan, niin ei silloin ole mitään mieltä testatakaan.

    Kokeita voi eriyttää muutenkin. Esimerkiksi lapsilla, joilla on tarkkaavuuden haasteita, voidaan toimia niin, että oppilaalle annetaan vain osa tehtävistä kerrallaan.

  5. Yksivaltimoinen napanuora

    1 napavaltimo on suhteellisen säännöllisesti eteen tuleva löydös. Nykykäsityksen mukaan se ei liity kromosomipoikkeavuuksiin tyypillisesti. Löydöksenä se edellyttää tarkkaa sydämen uä-tutkimusta rakenneuä:n yhteydessä (kuten ohjeistus muutenkin on) ja ennen kaikkea loppuraskaudessa sikiön kasvukontrollissa esim rvk 36, koska siihen on yhdistetty jonkin verran hidastunutta sikiön kasvua. Synnytystapaan, -paikkaan tai muuhunkaan synnytykseen liittyvään se ei vaikuta (synnytystähän seurataan joka tapauksessa kaikissa sairaaloissa).

  6. Välineitä yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun

    Tähän osioon on koottu yleisimmin käytössä olevia yksilökeskeisen elämänsuunnittelun välineitä. YKS-työskentelyn välineet ovat usein yksinkertaisia eivätkä ne ole itseisarvo. Välineet ovat raameja, jotka auttavat työskentelyssä oikeille jäljille. Välineitä voi ja kannattaa soveltaa arjessa tarpeen mukaan.

  7. Napanuorassa yksi valtimo

    Pääsääntöisesti napanuorassa kulkee yksi laskimo ja kaksi valtimoa. Poikkeuksellisesti saattaa olla vain yksikin valtimo. Valtaosassa tapauksista tällä löydöksellä ei ole mitään merkitystä. Se saattaa kuitenkin liittyä kromosomipoikkeavuuksiin. Se ei kuitenkaan ainoana löydöksenä edellytä kromosomitutkimusta. Löydökseen saattaa liittyä myös sikiön rakennepoikkeavuuksia; ennen kaikkea se voi liittyä sydänvikaan, mutta myös muita löydöksiä voi olla.

  8. Toisten yksityisasioihin puuttuminen

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi.

    Kehitysvammaiselle henkilölle voi olla vaikeaa ymmärtää ns. sosiaalisen kanssakäymisen pelisääntöjä, eli sellaisia tapoja, jotka voivat tuntua itsestäänselvyytenä monelle meistä. Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla hankala ymmärtää esimerkiksi sitä, millaisista asioista on sopivaa keskustella, mitä voi kommentoida tai mihin asioihin on sopivaa puuttua. 

  9. Yksilöllisen tuen laatukriteerit

    Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut yksilöllisen tuen laatukriteerit erityisesti asumista tukeville palveluille. Laatukriteereiden lähtökohta on, että palveluiden tulee vastata henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän.

    Tuen voi sanoa olevan laadukasta, jos

  10. Asumisen yksilöllinen tuki

    Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana tulee olla kunkin henkilön yksilölliset tarpeet. Kun kehitysvammainen ihminen on hyvinvointialueen vammaispalvelujen asiakkaana, hänelle tehdään palvelutarpeen arviointi sekä asiakassuunnitelma. Palvelutarpeen arvioinnissa tunnistetaan yhdessä asiakkaan kanssa tilanteita ja toimintoja, joissa hän tarvitsee tukea.

  11. Aktiivinen, yksilöllinen tuki

    Aktiivisen tuen keskeiset periaatteet

    Aktiivinen, yksilöllinen tuki rakentuu muutamalle keskeiselle periaatteelle. Nämä periaatteet ovat osallistumisen tukeminen, henkilön itsensä aktiivinen rooli sekä työkäytäntöjen uudelleen organisointi ja kehittäminen.

  12. Kromosomipoikkeavuudet ja yksivaltimoinen napanuora

    Kysymyksestä ei selviä, mikä oli sikiön nt ja/tai seerumiarvot, eli mistä kohonnut riskiluku tulee. Ikäriski on pieni. Yksi napavaltimo on varsin yleinen ultraäänilöydös. Sen toteaminen edellyttää tarkkaa rakennetutkimusta, sillä siihen on todellakin liitetty jonkin verran lisääntynyt rakennepoikkeavuusriski; erityisesti munuaisten osalta, mutta myös sydänperäisiä.

  13. Yksityisen lääkärin käyttö asumisyksikössä

    Hei,

    Kiitos kysymyksestäsi!

    Hei,

    kiitos kysymyksestäsi.

    Potilaslaki (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista) takaa sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävälle henkilölle oikeuden vaikuttaa omaan hoitoonsa – potilaalla on siis oikeus päättää, mistä ja keneltä hän hoitoa hankkii.

    Jos asiakas ei itse pysty tekemään päätöksiä asiasta, on silloin kuultava henkilön lähiomaisia hoidon toteuttamisessa.

  14. Hollanti: Pientä ja yksinkertaista

    Buurtzorg on hollantia ja se tarkoittaa naapuriapua. Se on myös hollantilaisen sairaanhoidon kotipalveluja tarjoavan yrityksen nimi. Byrokratian ja hierarkian minimiin vetänyt yritys työllistää tällä hetkellä yhden johtajan ja noin 10 000 hoitajaa, joiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Johtajia sen sijaan ei lisää tule.

  15. Vain yksi munuainen

    Ns. I seulassa ei rutiininomaisesti katsota munuaisia vielä, koska useimmiten niitä on erittäin vaikeaa/mahdotonta nahdä. Virtsarakon näkyminen normaalina kertoo tarpeellisesta munuaisten toiminnasta. Munuaisten arviointi kuuluu "virallisesti" vasta nk. II seulaan eli sikiön rakennetarkasteluun noin rvk 20. Mielestäni voit aivan rauhassa odottaa tuota tutkimusta.

    Sinänsä sikiö kuten myös ihminen myöhemminkin tulee toimeen yhdellä munuaisella. Toisen munuaisen puuttuminen synnynnäisesti on erittäin harvinaista.

  16. Perhettä ei saa jättää yksin

    Perhettä voi parhaiten tukea tutustumalla ensin perheenjäseniin ja heidän tapaansa elää ja kommunikoida. Näin löytyy oikea tapa tukea ja auttaa juuri tätä perhettä.

    Perhe voi tarvita monenlaista apua esimerkiksi tukien ja palveluiden hakemiseen.

  17. yksivaltimoinen napanuora ja pieni lakimitta

    Hei,

    Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo aikaisemmin.

    Lyhyesti, yksivaltimoinen napanuora on suhteellinen yleinen löydös. Nykykäsityksen mukaan se ei liity kroomsomipoikkeavuuksiin tyypillisesti. Siihen on yhdistetty jonkin verran hidastunutta sikiön kasvua.

    Tässä linkki kysymykseen.

    Ystävällisin terveisin,
    Verneri.net toimitus

  18. Kela kerää tietoa yksilökuntoutuksen kehittämiseksi

    Kela toteuttaa asiakaskyselyn, jonka tarkoituksena on kehittää vaativan moniammatillisen yksilökuntoutuksen palveluja. Kysely on tarkoitettu kaikille vuosina 2022-2024 näihin palveluihin osallistuneille. Vastausaikaa on 24.3.2024 saakka. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista. Vastaukset annetaan nimettöminä ja ne käsitellään luottamuksellisesti. Vastauksia hyödynnetään näiden palveluiden kehittämistyössä.

  19. Yksilökeskeinen ajattelu, suunnittelu ja toiminta

    Yksilökeskeinen ajattelu tarkoittaa kehitysvammaisen henkilön näkemistä yksilönä, ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita. Ajattelun keskeiset lähtökohdat ovat ratkaisukeskeisyys ja positiivisuus.

    Yksilökeskeistä ajattelua voidaan avata seuraavan esimerkin kautta:

    Kehitysvamma-alalla työskentelevät kokevat toisinaan ongelmaksi ihmisen liiallisen huomionhakuisuuden. Voidaan ajatella, että se kertoo esimerkiksi vanhempien liiallisesta huolenpidosta. Vanhempia saatetaan syyttää siitä, että he ovat antaneet lapselleen kaikessa periksi.

  20. Pääkaupunkiseudulta yksityisesti vastaanottavia kehitysvamma-alan lääkäreitä

    Hyvä Down-lapsen äiti,

    Kellään kehitysvammalääkärillä ei ole tietääkseni vastaanottoa, mutta joka kunnassa pääsee asiantuntijatiimin hoitoon - kuten teillä jo ilmeisesti on.

    Jumpparin ohjeita kannattaa harjoittaa kotioloissa päivittäin hauskojen leikkien ohessa. Muistettava on, että lapsesta ei saa tehdä terapiaobjektia, vaan hän on ennenkaikkea rakastettava perheenjäsen. Onnellinen lapsi oppii tuettuna parhaiten, omaa tahtiaan. Välillä voi tulla hitaampia kausia, mutta ylimääräinen hermoilu ei kannata.