Aktiivinen, yksilöllinen tuki

Aktiivisen tuen keskeiset periaatteet

Aktiivinen, yksilöllinen tuki rakentuu muutamalle keskeiselle periaatteelle. Nämä periaatteet ovat osallistumisen tukeminen, henkilön itsensä aktiivinen rooli sekä työkäytäntöjen uudelleen organisointi ja kehittäminen.

1. Henkilön aktiivista osallistumista tuetaan joka päivä

• Tuettavalle henkilölle tarjotaan oikeaa tekemistä ja oikeaa elämää niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin, mieluummin kuin lapsekkaita tai erityisiä terapeuttisia aktiviteetteja. On kuitenkin syytä muistaa, että nekin voivat olla jossakin tilanteissa, joidenkin henkilöiden kohdalla tarpeen ja paikallaan.
• Henkilö pääsee osallistumaan juuri hänelle mielekkääseen tekemiseen ja saa osallistumiseen tarvittavan tuen.
• Henkilöä autetaan ylläpitämään tärkeitä ihmissuhteita sekä solmimaan uusia. Henkilö saa tähän tarvitsemansa tuen.
• Henkilön on mahdollista kokea elämän monimuotoisuus. Hänen on mahdollista tehdä arjessa omia valintoja.
• Henkilö osallistuu ensisijaisesti niihin asioihin mihin muutkin ihmiset, siellä missä muutkin - ei ainoastaan erityisesti vammaisille henkilöille suunnattuihin aktiviteetteihin.

2. Henkilö tekee omia valintoja ja kontrolloi tilanteita

Keskeistä on tunnistaa niitä tapoja ja keinoja, joiden avulla henkilön kokemusmaailmaa voidaan laajentaa. Samoin tärkeää on jatkuvasti etsiä niitä tilanteita, joissa henkilö voi itse tehdä valintoja.

Valintojen tekemisessä ja tukemisessa ei ole kyse vain siitä, että henkilöltä kysytään, haluaako hän tehdä jotakin vai ei. Tärkeää on, että henkilö voi tehdä arjesta omannäköistään ja vaikuttaa arkensa kulkuun, esimerkiksi:

• Missä ja milloin tietyt asiat, esimerkiksi päivittäiset rutiinit, tapahtuvat?
• Miten tietyt asiat tapahtuvat?
• Millä tahdilla tietyt asiat tehdään?

Vaikeammin vammaisten henkilöiden kohdalla on tunnettava henkilön tavat osoittaa kieltäytymistä/torjuntaa ja osattava lukea henkilön palautetta eri muodoissaan. Näin päästään parhaaseen arvaukseen ja kokeilemaan.

Kehitysvammaisella henkilöllä on aito valinnanmahdollisuus vasta, kun hän saa valinnan tekemisessä tarvitsemansa informaation hänen ymmärtämässään muodossa. Joskus aidon valinnanmahdollisuuden edellytyksenä on konkreettinen kokemus kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Monet tarvitsevat apua ja tukea myös asian pohdiskeluvaiheessa, esimerkiksi apua sen hahmottamiseen, mitä vaihtoehtoja tilanteessa voisi olla ja mitä mistäkin seuraisi.

3. Työkäytäntöjen organisointi ja kehittäminen

• Tavalla, jolla työtä tehdään, on välitön vaikutus kehitysvammaisen henkilön koko elämään. Työtä on arvioitava ja kehitettävä jatkuvasti.
• On tiedostettava, että auttamisen ja tukemisen taustalla vaikuttavat aina tuen antajan omat uskomukset ja ajattelumallit.
• Henkilökunnan taidot ja motivaatio ovat tärkeässä roolissa.
• Hyvä työsuunnittelu on tärkeää. Mikä on perustehtäväämme? Mihin käytämme rajalliset resurssimme?
• Johto ja työntekijät tekevät työsuunnittelua yhdessä.
• Johto antaa palautetta ja luo tunnetta siitä, että tehtyä työtä arvostetaan ja omaan työhön voi vaikuttaa.

Hyviä periaatteita

• On tärkeää, että työntekijät voivat työskentellä tiimeinä ja työpareina.
• Johdon ja työntekijöiden yhteinen keskustelu on jatkuvaa.
• Aikatauluttaminen ja organisointi tehdään yhdessä: mitä tehdään ja milloin, mitä voi jättää myöhemmäksi?
• Työyhteisössä pohditaan käytössä olevia rutiineja. Järjestelmälähtöisiä rutiineja puretaan.
• Jokaisen henkilön kohdalla pohditaan yksilöllisesti, mikä on hänen kohdallaan parasta apua ja tukea.
• Keskitytään kunkin yksilön tilanteeseen: miten toimimme missäkin asiassa juuri hänen kanssaan?
• Tuki on aktiivista ja muuntuvaa.
• Annettavaan tukeen liittyviä asioita kirjataan. Ei kirjata vain sitä, mitä henkilö tekee tai on tehnyt. Kirjataan ensisijaisesti sitä, mitä henkilökunta tekee tai on tehnyt henkilön kanssa.
• Pidetään kirjaa siitä, mikä kunkin henkilön kohdalla toimii ja mikä ei.
• Omaa työtä arvioidaan jatkuvasti.