Haku

Hakutulokset: yks (1227 artikkelia)

  1. Kuolema ja kuoleman jälkeen

    Usein kuolema on rauhallinen tapahtuma, johon ei liity mitään pelottavaa. Hengitys loppuu ja sydän lakkaa lyömästä. Joskus kuoleva voi äännellä vielä ennen kuolemaansa ja hänellä voi olla harhoja. Yleensä hän ei kuitenkaan enää tunne kipuja, eikä siten tarvitse esimerkiksi lääkitystä. Vierellä oleva läheinen ihminen tuo turvallista oloa. Kuoleminen merkitsee luopumista ja sisältää erilaisen määrän ahdistusta kullekin ihmiselle.

  2. FASD ja koulunkäynti

    Lapsen, jolla on FASD, koulunkäynnin tarpeiden tunnistamiseen liittyy sama ongelma kuin koko ilmiöön ylipäätään: FASD-oireyhtymiä ei tunnisteta, ja oireilevilla lapsilla ei välttämättä ole diagnoosia, joka selittäisi heidän käytöstään.

    Koska diagnostiikka on vielä lapsenkengissä, ei koulunkäynnin tukemisesta myöskään kerry tietoa ja osaamista. Myöskään varsinaista tutkimustietoa FASD-lasten koulunkäynnistä ei ole kovin paljon.

  3. Kansalaisaloite avotyötoiminan lopettamisesta nykymuodossaan

    Ongelma

    Avotyötoiminnan pääasiallisena ongelmana on se, että sitä ei ole säädelty riittävästi. Osalle vammaisista henkilöistä työtoiminta tavallisella työpaikalla voi olla perusteltu ratkaisu, mutta kun toimintaa ei ole sosiaalihuollon lainsäädännössä säädelty ja rajattu riittävästi, tulee mahdolliseksi se, että osa työtoimintatilanteista täyttää todennäköisesti työsuhteen tunnusmerkit.

  4. Polkeminen sujuu peräpyörällä

    Mitä liikuntaa koko perhe voisi harrastaa yhdessä? Tämä kysymys oli usein äiti Sari Eskelin-Sirénin ja isä Sami Sirénin mielessä. Perheeseen kuuluvat pian parin vuoden ikäinen Olivia ja 7-vuotias Noel, joka tarvitsee erityistä tukea liikkumiseen.

    Yksi vastaus löytyi pyöräilystä. Sopiva apuväline, Tony Cross -peräpyörä, saatiin kokeiltavaksi apuvälinevuokraamosta Helsingistä. Peräpyörä on tuntunut toimivalta vaihtoehdolta. Se kiinnitetään tavallisen polkupyörän taakse. Pyörässä on selkänoja, joka tukee takaa, lisäksi jalkoja ja vatsanseutua voi tukea vöiden avulla.

  5. Kasvi multaan yhteiseksi iloksi

    Markku Mäkinen kaataa hyvin tarkasti ja keskittyneesti multaa pieneen saviruukkuun. Sitten hän poimii pienen rönsyliljan taimen ja painaa sen varovasti multaan. Ohjaaja Pirjo Ketonen pitää liljan lehtiä pystyssä, että Markku saa kasvin juurille lisää multaa.

    Puutarhakerho on toiminut jo vuosia Antinkartanon toimintakeskuksessa Ulvilassa. Kasvien istutus on yksi kerholaisten askareista näin keväisin. Pian lähdetään istuttamaan ulos kesäkurpitsaa, perunaa, porkkanaa ja persiljaa.

  6. Vapaapäiviä ei oikeastaan ole

    Kotitilallaan pienestä pitäen työntekoon oppinut Kimmo Korkiamäki on ahkera mies. Ilman Kimmoa Kauhavan K-Supermarket Kauppatiessä oltaisiin hätää kärsimässä, sillä kukaan muu ei osaa hoidella monimutkaista pullonpalautusjärjestelmää yhtä hyvin kuin hän. ”

  7. Kun odotus päättyy keskeytykseen

    Keväällä 2003 olimme elämäntilanteessa, jossa halusimme perheeseemme lapsen. Mitään ei sinnikkäistä yrityksistä huolimatta kuitenkaan tapahtunut, ja niinpä talvella käynnistettiin lapsettomuustutkimukset. Tutkimusten perusteella päädyin alkukesästä 2004 polyypin poistoon kohtuontelosta ja kuin ihmeenä parin kuukauden kuluttua olin yllättäen raskaana. Olimme mieheni kanssa onnesta mykkyrällä ja mikään asia maailmassa ei tuntunut varjostavan päivää.

  8. Ylipaino ja lihavuus

    • Taipumus ylipainoon voi johtua monista syistä; elämäntavoista, ympäristöstä, perimästä ja jopa suolistomikrobien koostumuksesta. Suurin selittävä tekijä yleensä on ruokailu- ja liikuntatottumukset.
    • Painon tai painoindeksin mittaaminen ei anna luotettavaa kuvaa ravitsemustilasta. Paino ei kerro kehon rasva- ja lihaskudoksen keskinäistä suhdetta tai anna kuvaa turvotuksen määrästä. Siksi on käytettävä esimerkiksi erilaisia ympärysmittoja tai digitaalisia kehonkoostumuksen mittareita.

  9. Apuvälineet ja seksuaalisuus

    Seksiä ja sen toteuttamista voidaan joskus helpottaa erilaisten välineiden avulla. Seksin ja nautinnon välineet voivat olla tärkeässä roolissa ihmisen oman näköisen nautinnon ja seksin toteuttamisessa. Seksivälineellä tai -lelulla tarkoitetaan välineitä, joita käytetään ilon ja nautinnon vuoksi. Välineillä voi monipuolistaa, syventää ja mahdollistaa omaa ja yhteistä nautintoa kumppanin tai kumppaneiden kanssa. Välineet voivat olla myös apuna ja mahdollistajana seksiin liittyvissä haasteissa tai seksin toteuttamisen tukena.

  10. Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja haastavat tilanteet

    Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on periaatteena laajalti tunnustettu oikeus ja lähtökohta. Arjessa tilanne voi kuitenkin muuttua mutkikkaammaksi, eikä itsemääräämisoikeus aina toteudu lain edellyttämällä tavalla.

    Myös hoitoa ja palveluja järjestettäessä potilaan tai asiakkaan itsemääräämisoikeus ja sen kunnioittaminen on kaiken lähtökohta. Tavoitteena on maksimoida asiakkaan tai potilaan itsemäärääminen, turvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta.

  11. INCL ja NCL-taudit

    Neuronaaliset seroidilipofuskinoosit (NCL-taudit) ovat peittyvästi periytyviä eteneviä keskushermostosairauksia, jotka johtavat yksilön kehitysvammaan ja varhaiseen kuolemaan. Lapsuusiällä esiintyviä muotoja tunnetaan kolme:

    1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL
    2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL
    3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän JNCL

    Lisäksi tunnetaan aikuisiällä esiintyvä Kufsin tauti.

  12. Palliatiivinen hoito ja saattohoito

    Saattohoitoa edeltää usein palliatiivinen hoito. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan ihmisen aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa. Päämääränä on hoidettavan ja tämän läheisten ihmisten paras mahdollinen elämänlaatu. Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon on aina lääketieteellinen, ja tavoitteena on parantaa parantumattomasti sairaan ihmisen elämänlaatua luopumalla turhista ja usein kivuliaistakin hoidoista.

  13. Työnantajalle

    Kehitysvammaisuus ja sen vaikutus työn tekemiseen

    Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää asioita. Osa kehitysvammaisista henkilöistä asuu omassa kodissa, käy töissä ja harrastaa itsenäisesti, mutta usein he tarvitsevat tavallista enemmän aikaa uusien asioiden oppimiseen. Käsitteellinen ajattelu on heille vaikeampaa kuin muille, muttei suinkaan mahdotonta.

    • Toistot ja selkeät ohjeet auttavat uuden oppimisessa.

    Kehitysvammaisia on palkkatöissä arviolta 600. Noin 3000 kehitysvammaista henkilöä olisi työllistettävissä oikeanlaisen tuen avulla.

  14. CP-vamma

    CP-vamma ei ole kehitysvamma, mutta kehitysvammaisilla henkilöillä voi esiintyä CP-vammaisuutta.

    CP-kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista cerebral palsy. CP-vammalla tarkoitetaan sikiöaikana tai alle kahden vuoden iässä tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaa asennon ylläpitämisen ja tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen vaikeutta.

  15. Lastenlääkäri näkee syntymän ilot ja surut

    Lastenlääkäri dosentti Martin Renlund työskentelee ylilääkärinä Helsingin Naistenklinikalla, jonne on keskitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä odotukseen ja synnytykseen liittyviä riskejä koskevat asiat.

  16. Taksimies jaksoi odottaa

    Poikamme tapaan viestiä, ja jutella tunteistaan, on tullut jotakin uutta.
    Jotakin erityisen kohtikäyvää.
    Riipaisevaa. Sellaista, jota vielä aikuisenakin toivoisi oppivansa.
    Jos vain uskaltaisi.

    Ensimmäisen kerran havaitsin uudenlaista tunneviestintää syksyllä, kun tulin viikon ulkomaanreissulta kotiin.
    Poika oli odottanut minua kotiin jo useita päiviä Pepe Willbergin levyn kanssa. Kun aamutuimaan kohtasimme, hän sujautti saman tien cd-levyn soimaan, etsi näppärästi oikean kappaleen ja tuli viereeni istumaan.

  17. Julma Tohtori G

    Syksyflunssa iski minuun. Kaikella karmaudellaan. Nyt kolmen viikon kuluttua tuntuu siltä, että ehkä kyseessä ei ollutkaan sappisyöpä.

    Sappisyöpä?

    Niin, jossakin vaiheessa tautia menin sille ainoalle lääkärille, jolle nykyään saa ajan nopeasti. Menin Tohtori Googlen luo.

    Jonkin "hikoiluttaa", "väsyttää", "yskittää" -hakusanarimpsun jälkeen päädyin tutkimaan tätä sappisyöpämahdollisuutta. Mistäs sitä koskaan tietää?

  18. Leviää kuin kulovalkea

    Uskokaa tai älkää, olen törmännyt jo useamman kerran erääseen erityislasten vanhempien erityiseen huoleen: "Jotkut ajattelevat, että kerjään vain myötätuntoa."

    Asiasta maininneet ovat poikkeuksetta olleet vanhempia, jotka myös ovat käsitelleet lapsen kehitysvammaisuuteen tai muuhun erityisyyteen liittyvää asiaa - myös vaikeuksia - avoimesti.

    Minkä jälkeen joku kanssaihminen on tullut sanomaan tai viestinyt heille muuten ikävään sävyyn: "Kerjäät myötätuntoa..."

  19. F83 - en ymmärrä!

    Monet vanhemmat kyselevät huolestuneina lapsensa diagnooseista. Suosittelen suhtautumaan niihin rauhallisesti. Nämä neuropsykologiset diagnoosit ovat aivan toisenlaisia diagnooseja kuin jokin angiina tai astma. Niissä ei ole tiettyä taudinaiheuttajaa eikä tiettyjä oireita, itse asiassa ei välttämättä mitään tautiakaan. Lapsen kehityksen epätavallisiin ilmenemismuotoihin liittyvät diagnoosit ovat vain sopimuksia siitä, millä nimellä kutsutaan sitä, kun tietynlaisia kehityksen ja käyttäytymisen piirteitä ilmenee samaan aikaan.

  20. Koulukelvotonko?

    Hyvä kysyjä,

    Ei lapsesi suinkaan ole koulukelvoton. Perusopetuslakimme lähtökohtana on, että kaikki lapset ovat koulukelpoisia.

    Jokaisella suomalaisella lapsella on oikeus opetukseen ja kouluun. Tämän oikeuden antaa perustuslaki samoin kuin perusopetuslakikin. Lapsen kannalta oikeus on kirjoitettu perusopetuslakiin oppivelvollisuutena eli toisin sanoen Suomessa kaikkien lasten tulee periaatteessa käydä koulua kunnes perusopetuksen oppimäärä on saavutettu tai oppilas on osallistunut opetukseen laissa määritellyn ajan (10-11 vuotta).