Haku

Hakutulokset: yks (1220 artikkelia)

  1. Kevättä ja rippijuhlia kohti

    - Äiti, mää ymmärrän, että Cheek ei voi sinne tulla, mutta voisinko mä ripustaa juhlapaikan seinälle Cheekin kuvia?

  2. Kettuki luovutti erityistaidetoiminnan tuen hallitusohjelmatavoitteet Eduskuntatalolla

    Erityistaidetoiminnan edunvalvojajärjestö Kettukin hallitusohjelmatavoitteiden keskeinen viesti on se, että seuraavalla hallituskaudella toteutetaan valtion ohjaama taidemaailman käytäntöjä yhtenäistävä kehittämisohjelma yhdessä järjestökentän kanssa. Ohjelmalla edistetään osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta ja lisätään erityistaidetoiminnan valtakunnallista saavutettavuutta. Lisäksi luodaan taiteen rahoitusjärjestelmässä erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia taideammateissa.

  3. Tilaa kasvomaskeja Väylä ry:stä. Näin tuet kehitysvammaisten työllistymistä.

    Väylä ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on lisätä tasa-arvoa, hyvinvointia ja osallisuutta erityisryhmille. Väylä työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä, kuten osatyökykyisiä tai kehitysvammaisia, työehtosopimusten mukaisilla sopimuksilla, pääasiallisesti siivoustyöhön.

    Koronatilanteen takia Väylä ry joutui lomauttamaan kaikki siivoustyötä tekevät henkilöt. Työ kävi heille liian riskialttiiksi.

    Nyt yhdistys on mukauttanut toimintaansa vastaamaan vallitsevan tilanteen haasteisiin. Väylässä on aloitettu kankaisten kasvomaskien valmistus. 

  4. Kettukin Vuoden 2021 taiteilija on Joannis Clementides

    Kettukin Vuoden 2021 taiteilija on Joannis Clementides, joka asuu Espoossa ja työskentelee Autismisäätiön Vallilan taidestudiossa Helsingissä.Taiteilijan valitsi ehdokkaiden joukosta kuraattori, taiteen tohtori Mika Karhu. 

  5. Kysely vammaisten lasten vanhemmille kouluarjesta

    Kutsumme perusopetuksessa olevien vammaisten lasten huoltajia osallistumaan kyselyyn kouluasioista. Kyselyssä pääset kertomaan ajatuksesi ja kokemuksesi vammaisen lapsen koulunkäynnin ja kouluarjen sujumisesta sekä oppimisen tuen toteutumisesta. Juuri sinun mielipiteesi on tärkeä, jotta saamme mahdollisimman monipuolisesti tietoa perheiden kokemuksista vammaisen lapsen koulunkäyntiin liittyen.

  6. Siirtymä kouluun

    Perusopetuslaki (628/1998) antaa kunnille entistä vapaammat kädet huolehtia yksilöllistä tukea tarvitsevien lasten perusopetuksesta. Laissa korostetaan myös huoltajien yhteistyötä koulun kanssa. Kehitysvammainen lapsi on yleensä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Hänen oppivelvollisuutensa alkaa kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta.

  7. Haavoittuvimmassa asemassa oleviin kohdistuvat leikkaukset on lopetettava

    Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV ja Autismiliitto esittävät huolensa hallituksen sosiaaliturvaleikkauksista ja hyvinvointialueille asetetuista säästövelvoitteista, jotka heikentävät kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten ja heidän perheidensä asemaa, elintasoa ja hyvinvointia.

  8. Arjen esimerkkejä lapsen kohtaamiseen LOVIT®- muistisäännön hengessä

    Yhteisestä kohtaamisesta lapsen kanssa tulee merkityksellinen, kun kohtaamisessa syntyy kokemus yhteydestä tasavertaisina vuorovaikutuskumppaneina. Ammattilaisen täytyy tulla usein vastaan, kun kyseessä on paljon tukea tarvitseva lapsi.

    Tikoteekin LOVIT-muistisääntö auttaa sisäistämään, mikä vuorovaikutuksessa on tärkeää. LOVIT tulee sanoista

  9. Suunnittelutyö

    Miten valmistautua suunnittelutilanteeseen?

    • Sitoudu yksilökeskeiseen toimintaan ja henkilön tukemiseen.
    • Perehdy käytettävään työvälineeseen aina ennalta. Toimiva keino on kokeilla pohtia omaa elämää välineen avulla.
    • Tutustu henkilöön, jota tuet. Etsi yhteinen kieli ja vuorovaikutuksen tapa.
    • Kerro henkilölle hänelle ymmärrettävällä tavalla, mistä työskentelyssä on kyse. Varmista, että henkilö on ymmärtänyt asian. Tällä on erittäin suuri merkitys henkilön motivoitumisen kannalta!

  10. Lasten saamisen etiikkaa

    Lapsia syntyy moniin erilaisiin elämäntilanteisiin. Parit saattavat myös suunnitella tarkkaan, milloin on oikea hetki lasten hankintaan opiskelun, työuran ja muiden elämän asioiden kannalta. Lasten sopivasta määrästä voi olla myös selvä käsitys. Mitä lapset vanhemmille merkitsevät tai millaista lasta toivottaisiin, perustuu hyvin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja toiveisiin.

  11. Rakenneultraäänitutkimuksessa tutkitaan sikiön rakenteet

    Rakenneultraäänitutkimuksessa tutkitaan sikiön rakenteet. Tutkimuksessa nähdään kallo sekä kallon sisäiset rakenteet, selkäranka, raajat ja sisäelimet, kuten munuaiset, vatsalaukku, virtsarakko ja sydän. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan sikiön kasvu, mahdollinen kaksosraskaus, raskauden kesto sekä istukan sijainti ja lapsiveden määrä.

    Milloin tutkitaan?

    Seulontatutkimuksena tehtävä rakenneultraäänitutkimus tehdään tavallisimmin 18.-19. raskausviikoilla. Sikiön rakenteita voidaan tarvittaessa tutkia myöhemmässäkin raskauden vaiheessa.

  12. Tyypilliset haasteet koulunkäynnissä

    Tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joilla on FASD, on paljon muistin ja oppimisen vaikeuksia. Heillä on ikätovereihinsa verrattuna selvästi enemmän vaikeuksia tarkkaavuudessa, toimintojen suunnittelussa, työskentelystrategioissa ja työmuistissa. Tutkimuksen mukaan koulunkäynnin haasteisiin ei ole vaikuttanut se, onko lapsella ollut päällepäin näkyviä alkoholivaurion tunnusmerkkejä. (Ks. Seppälä 2017; Green, Mihic, Nikkel, Strade, Rasmussen, Munoz & Reynolds 2009.)

  13. Vertaistuen merkitys

    Kehitysvammaliiton FASD-hankkeessa (2008–2011) järjestettiin vertaistukiryhmiä nuorille, joilla on FASD, ja heidän sijaisvanhemmilleen.

    Nuoret ovat saaneet tavata vertaisryhmissä kaltaisiaan raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamia nuoria. Ryhmissä he ovat saaneet kokea, etteivät he ole yksin asian kanssa.

    Vertaisryhmien tavoitteet:

  14. Artusta tukea asumiseen

    Lappeenrannassa sijaitseva Arttu-tukipiste mahdollistaa kehitysvammaisten ihmisten asumisen omissa kodeissaan. Lappeenrannan lisäksi Eksoten alueella toimii kaksi muutakin vastaavanlaista tukipistettä. Yhteensä ne palvelevat 160:tä asukasta.

    ”Arttu on tukipiste, jossa annetaan asumisen ohjausta itsenäisesti asuville kehitysvammaisille ihmisille. Asiakkaiden joukossa on sekä paljon että vähemmän tukea tarvitsevia asukkaita. Toisia tapaamme kerran kuukaudessa, toisia jopa useita kertoja päivässä”, tiivistää asumisen ohjaaja Harri Solja tukipiste Artun toimintaa.

  15. Downin oireyhtymä

    Suomessa noin 70 perhettä saa vuosittain kuulla, että syntyneellä lapsella saattaa olla Downin oireyhtymä.

    Asia varmistuu verinäytteestä tehtävässä kromosomiviljelyssä, jossa on nähtävissä ylimäärä perintöainesta. Toisin sanoen lapsella on 46 kromosomin sijasta 47 kromosomia.

    Kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, 95 % on trisomioita. Trisomia 21 tarkoittaa, että kromosomia 21 on kolme kappaletta kahden sijasta.

    Ylimääräinen kromosomi 21 aiheuttaa poikkeavuuksia lapsen ulkonäössä ja kehityksessä. Lisäksi se voi aiheuttaa ongelmia terveydentilassa.

  16. Käypä hoito -suositukset

    Downin oireyhtymä on yleisin syyltään yhtenäinen kehitysvammaoireyhtymä. Stakesin tietojen mukaan Suomessa on noin 3600 henkilöä, joilla on Downin oireyhtymä (2011). Stakesin epämuodostumarekisteriin on viime vuosina ilmoitettu syntyneeksi vuosittain keskimäärin 70 Down-lasta. Heidän elinikänsä on pidentynyt merkittävästi ennen kaikkea infektioiden hoidon tehostumisen ansiosta. Lisäksi lapsikuolleisuus on vähentynyt synnynnäisten sydänvikojen kirurgisen hoidon ansiosta. 1940-1950-luvuilla 10-vuotiaista Down-lapsista vain 30 % oli elossa. 1960-1970-luvuilla vastaava luku oli jo 90 %.

  17. Voimaantuminen

    Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisen sisäistä prosessia, jossa henkilö mm. löytää omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan sekä usein oppii myös enemmän omasta itsestään. Kun henkilö voimaantuu, hän löytää itsestään sisäistä voimantunnetta. Sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttava tunne.

    Voimaantuneista ihmisistä heijastuu myönteisyys, joka on yhteydessä hyväksyvään ja luottamukselliseen ilmapiiriin sekä arvostuksen kokemiseen. Voimaantumisen käsitteeseen ei tässä liitetä yhteiskunnallista vaikuttamista.

  18. Hoitotahto ja hoitolinjaus

    Huolelliseti laadittu hoitotahto on yksi saattohoidon tärkeistä välineistä. Hoitotahtoon kirjataan, miten ihminen haluaa tulla hoidetuksi elämänsä viimeisinä hetkinä. Hoitotahto voi myös sisältää toiveita esimerkiksi hoitopaikan valinnasta sekä hoidon arkeen liittyvistä asioista. Hoitotahto laaditaan yhdessä kehitysvammaisen henkilön, lähihoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa. Hoitotahtoa laadittaessa lääkärin ei tarvitse olla läsnä, mutta tarvittaessa olisi hyvä olla mahdollisuus keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Hoitotahto auttaa lääkäriä tekemään hoitolinjauksia.

  19. Henkilökunnan jaksaminen

    Hyvinvoiva ja itsestään huolta pitävä henkilökunta on hyvän saattohoidon edellytys. Työpaikalla, jossa työntekijä pystyy puhumaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan, on helppo olla. On tärkeää, että vaikeista asioista voi puhua ja työntekijät tietävät saavansa tukea muilta. Esimiehen rooli on tukea ja järjestää tarvittaessa työnohjausta. Ryhmämuotoisen työnohjauksen on todettu toimivan hyvin, sillä kokemusten ja neuvojen vaihto onnistuu ryhmässä helpoiten. Tärkeintä on, ettei kukaan jää yksin mahdollisten ahdistavien tunteiden kanssa.

  20. Useimmin kysyttyjä kysymyksiä vammaisalasta

    Tällä sivulla esitellään kysymyksiä ja vastauksia vammaisalasta. Kysymyksiin ovat vastanneet vammaisalalla työskentelevät ammattilaiset.

    Minkälaista vammaistyö on?

    - Työkenttä on valtavan laaja. Voit valita esimerkiksi hoivatyön, hoitotyön tai ohjaavan työn. Löytyy pitkää koulutusta tai joihinkin töihin voi päästä myös ilman koulutusta. Palkka- ja vastuutasoja on monenlaisia.